Tampereen yliopiston johtosääntö
Luku 1: Yleisiä määräyksiä
Luku 2: Yliopistokollegio
Luku 3: Hallitus
Luku 4: Rehtori ja vararehtorit
Luku 5: Kansleri
Luku 6: Tiedekunnat ja laitokset
Luku 7: Tiedekuntien ulkopuoliset laitokset ja yksiköt
Luku 8: Hallintokeskus
Luku 9: Yksiköiden hallintopalvelut
Luku 10: Asioiden käsittely hallintoelimissä
Luku 11: Voimaantulo- ja siirtymämääräykset
Yliopistolain (558/2009) 14 §:n 2 momentin 8 kohdan ja 28 §:n nojalla Tampereen yliopiston hallitus 20 päivänä lokakuuta 2009 hyväksynyt.
Muutettu hallituksen päätöksellä 12.3.2010
Tämän johtosäännön tavoitteena on luoda edellytykset yliopiston perustehtävien toteuttamiselle opetuksessa, tutkimuksessa ja yliopiston yhteiskunnallisissa palvelutehtävissä, oppiaineiden väliselle yhteistyölle ja strategiselle johtamiselle yliopistohallinnon eri tasoilla sekä antaa henkilöstölle ja opiskelijoille riittävät mahdollisuudet osallistua ja sitoutua yliopiston ja oman työyhteisön päätöksentekoon.
1 luku
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Yliopistolaki 28 §, 88 §
1 §
Yliopistossa sovellettavat säädökset ja määräykset
Tampereen yliopiston hallinnosta on, sen lisäksi mitä yliopistolaissa ja yliopistoasetuksessa ja muissa laeissa ja niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädetään, voimassa tämän johtosäännön ja sen nojalla annetut määräykset.
Yliopistossa noudatetaan myös yliopiston hallituksen hyväksymän taloussäännön, henkilöstöjohtosäännön, vaalijohtosäännön, tutkintosäännön, opintojen arviointisäännön sekä harjoittelukoulujen johtosäännön ja muiden johtosääntöjen määräyksiä.
Yliopistoon kuuluvien yksiköiden sisäisestä hallinnosta ja käytännön toiminnasta voidaan määrätä tarkemmin työjärjestyksillä tai muilla määräyksillä.
Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto muodostavat yliopistoallianssin, jonka toiminnasta ja hallinnosta perustamissopimuksessa sovitun lisäksi määrätään tarkemmin yliopistoallianssin johtosäännössä.
2 §
Yliopiston itsehallinto ja oikeudellinen asema
Perustuslaki 16 § 3 mom, 123 § 1 mom
Yliopistolaki 2 §, 3 §, 6 §
Tampereen yliopisto on julkisoikeudellisena laitoksena toimiva itsenäinen oikeushenkilö, joka hoitaa itsehallintonsa mukaisesti sille yliopistolaissa säädetyt tehtävät. Yliopiston toiminnassa noudatetaan yliopiston hallituksen päättämiä toiminnan ja talouden keskeisiä tavoitteita, strategiaa ja ohjauksen periaatteita.
Yliopiston kotipaikka on Tampereen kaupunki. Yliopiston toimintaa ja yksiköitä voi olla myös muilla paikkakunnilla.
3 §
Yliopiston toimielimet ja yksiköt
Yliopistolaki 13 §, 17 §, 22 §, 27 §
Yliopiston toimielimet ovat hallitus, rehtori, yliopistokollegio ja kansleri.
Lisäksi toimielimiä ovat vararehtorit, tiedekuntaneuvostot, laitosten ja erillisten laitosten johtokunnat, dekaanit, laitosten ja erillisten laitosten johtajat sekä hallintokeskus.
Yliopiston yksiköitä ovat tiedekunnat, laitokset ja erilliset laitokset sekä hallintokeskus, joiden tehtävistä määrätään tämän johtosäännön luvuissa 6, 7 ja 8.
Johtamisen tukena voi olla toimielimen asettama johtoryhmä.
Suunnittelua ja valmistelua varten voi olla toimielimen asettamia tarpeellisia suunnittelu- ja valmisteluryhmiä ja muita työryhmiä. Näissä ryhmissä tulee olla yliopistoyhteisön ryhmien edustus. Opintoja ja opetusta koskevissa ryhmissä tulee olla riittävä opiskelijaedustus.
Hallituksen toimikaudesta päättää yliopistokollegio. Muiden monijäsenisten hallintoelinten samoin kuin dekaanien ja laitosten johtajien toimikauden pituus on 3 lukuvuotta, ellei muuta ole määrätty. Opiskelijajäsenet valitsee kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, jollei jäljempänä toisin määrätä.
4 §
Yhteinen toiminta muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa
Yliopistolaki 27 § 3 mom
Tampereen yliopiston erillisillä laitoksilla ja tiedekunnilla voi olla yhteistä opetus- ja tutkimustoimintaa yliopistoallianssiin kuuluvien yliopistojen tai muiden korkeakoulujen kanssa. Tällaisesta toiminnasta ja sen hallinnosta määrätään tarkemmin erillisillä yhteistyösopimuksilla, johtosäännöillä, työjärjestyksillä tai muilla määräyksillä.
Tampereen yliopisto osallistuu muiden yliopistojen kanssa yhteisten yliopistokeskusten toimintaan.
5 §
Huolellisuusvelvoite
Yliopistolaki 20 §
Sen lisäksi, mitä yliopistolaissa on hallituksen ja rehtorin osalta säädetty, myös muiden yliopiston hallintoa hoitavien on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua.
2 luku
YLIOPISTOKOLLEGIO
6 §
Yliopistokollegion valinta ja toimikausi
Yliopistolaki 22 §
Yliopistossa on yliopistokollegio, jossa on 45 jäsentä ja heillä on henkilökohtaiset varajäsenet.
Yliopistokollegion yliopiston henkilöstöä edustavat jäsenet valitaan vaaleilla, joista määrätään yliopiston vaalijohtosäännössä.
Yliopiston professorit valitsevat keskuudestaan 15 jäsentä. Yliopiston muu opetus- ja tutkimushenkilökunta sekä muu yliopiston henkilökunta valitsevat keskuudestaan 15 jäsentä. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta valitsee 15 opiskelijoiden edustajaa. Henkilökohtaiset varajäsenet valitaan samassa yhteydessä.
Yliopistokollegion toimikausi on 4 kalenterivuotta, kuitenkin niin, että opiskelijoiden toimikausi on 2 kalenterivuotta.
Yliopistokollegion kutsuu koolle kollegion puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ensimmäisen yliopistokollegion kutsuu koolle rehtori.
Yliopistokollegio kokoontuu myös, jos vähintään 20 kollegion jäsentä sitä kirjallisesti yliopistokollegion tehtäviin kuuluvan asian käsittelyä varten pyytää.
7 §
Yliopistokollegion tehtävät
Yliopistolaki 13 §, 22 §, 64 §, 65 §
Sen lisäksi mitä yliopistolain 22 §:ssä on säädetty, yliopistokollegio valitsee kanslerin.
Yliopistokollegio valitsee yliopistolle yliopistolain 64 §:n 2 momentin mukaisen kelpoisuuden omaavat kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa, joiden toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa yliopistokollegion uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yliopistokollegion kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa toisin päätetä.
3 luku
HALLITUS
8 §
Hallituksen kokoonpano
Yliopistolaki 15 §, 22 §
Hallituksessa on yliopistokollegion päättämä määrä jäseniä.
Yliopistolain 15 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettujen yliopistoyhteisön ryhmien edustajien valinnasta määrätään vaalijohtosäännössä.
Hallituksen opiskelijajäsenet valitsee Tampereen yliopiston ylioppilaskunta.
9 §
Hallituksen tehtävät ja toimikausi
Yliopistolaki 14 §, 16 § 1 mom, 22 § 4 mom 1 k, 65 §
Hallituksen tulee nauttia yliopistokollegion luottamusta.
Sen lisäksi, mitä yliopistolaissa säädetään ja tässä johtosäännössä määrätään, hallitus valitsee rehtorin esityksestä vararehtorit näihin tehtäviin ilmoittautuneiden joukosta.
Yliopistokollegio päättää hallituksen ja sen jäsenen toimikauden pituudesta.
4 luku
REHTORI JA VARAREHTORIT
Yliopistolaki 13 § - 21 §, 22 § 4 mom 6 k
10 §
Rehtorin ja vararehtorien valinta
Yliopistolla on yliopiston hallituksen viideksi vuodeksi valitsema rehtori ja rehtorin esityksestä 9 §:n 2 momentin mukaisesti valittavat vararehtorit.
Vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on vararehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.
11 §
Rehtorin tehtävät
Yliopistolaki 17 §, 19 §, 48 § 1 mom
Sen lisäksi, mitä yliopistolain 17 §:ssä ja 19 §:ssä säädetään ja tässä johtosäännössä määrätään, rehtori päättää vararehtorien tehtävistä.
Rehtori nimeää tiedekuntien dekaanit ja varadekaani(t) tiedekuntaneuvostojen esityksestä.
Rehtori edustaa yliopistoa sekä tehtäviinsä yliopistolain mukaan kuuluvissa asioissa että muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Hallitus päättää rehtorin esityksestä siitä, kuka hänen lisäkseen on oikeutettu kirjoittamaan yliopiston toiminimen.
Rehtorin tehtävänä on lisäksi johtaa tutkimuksen ja opetuksen yleistä kehittämistä, yliopiston suunnittelutoimintaa, yliopiston viestintää ja kansainvälistä toimintaa sekä yleistä tietohallintoa.
5 luku
Yliopistolaki 13 §, 89 §
KANSLERI
12 §
Kanslerin valinta
Tampereen yliopistolla on yliopistokollegion enintään viideksi vuodeksi valitsema kansleri.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi.
Kanslerin valinnasta määrätään erikseen vaalijohtosäännössä.
13 §
Kanslerin tehtävät
Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja taiteita ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta, valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa ja valvoa hyvän tieteellisen käytännön noudattamista.
Kansleri päättää kunniatohtorin arvon myöntämisestä tiedekuntaneuvoston esityksestä.
Kansleri päättää professorin arvon ja dosentin arvon myöntämisestä sekä myöntää luvan promootion järjestämiseen.
Kanslerin tehtävänä on ratkaista rehtorin yliopistolain 17 §:n 2 momentin 6 kohdan ja 4 momentin nojalla hänelle siirtämät asiat.
Kanslerin ollessa estynyt tai esteellinen taikka kanslerin tehtävän ollessa avoinna, kanslerin tehtäviä hoitaa rehtori.
6 luku
TIEDEKUNNAT JA LAITOKSET
Yliopistolaki 27 §
14 §
Tiedekunnat
Tampereen yliopistossa on humanistinen tiedekunta, informaatiotieteiden tiedekunta, kasvatustieteiden tiedekunta, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa toimii Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, jonka työjärjestyksen antaa kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto.
Tiedekunnassa on kanslia, jonka tehtävänä on huolehtia 16 ja 17 §:ssä määrättyjen asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä tiedekunnan opintoasioiden hoitamisesta.
15 §
Tiedekuntaneuvoston kokoonpano
Tiedekuntaneuvostojen jäsenmäärät ovat ilman ulkopuolisia jäseniä seuraavat:
1) humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 18 jäsentä
2) informaatiotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 18 jäsentä
3) kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 12 jäsentä
4) lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 18 jäsentä
5) kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 18 jäsentä
6) yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 18 jäsentä
Jäsenistä1/3 valitaan professoreiden ryhmästä, 1/3 muiden opettajien ja tutkijoiden ja muun henkilöstön ryhmästä ja 1/3 valitsee ylioppilaskunta.
Tiedekuntaneuvoston kokoonpanon on oltava sellainen, että kutakin tiedekunnan laitosta edustaa vähintään yksi jäsen joko professorien tai muun opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön ryhmästä.
Erillisellä laitoksella on oikeus tehdä esityksensä enintään tiedekuntaneuvoston kahdeksi jäseneksi ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi niissä laitoksissa, joissa erillisen laitoksen opetushenkilökunnan antama opetus olennaisesti liittyy tiedekunnissa suoritettuihin tutkintoihin.
Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon kuuluvat lisäksi lääketieteellisen teknologian instituutin ja terveystieteen laitoksen johtaja.
Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon kuuluu lisäksi yksi edustaja ja tämän henkilökohtainen varajäsen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä.
Tiedekuntaneuvoston valinnasta annetaan tarkemmat määräykset vaalijohtosäännössä.
16 §
Tiedekuntaneuvoston tehtävät
Tiedekuntaneuvosto kehittää dekaanin johdolla tiedekunnan toimintaa kokonaisuutena yliopiston ja tiedekunnan strategian mukaisesti.
Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on erityisesti:
1) päättää tiedekunnan toiminnan keskeisistä tavoitteista ja linjauksista yliopiston strategian linjausten mukaisesti
2) antaa hallitukselle lausunto tai tehdä hallitukselle esitys laitoksen muodostamisesta tai lakkauttamisesta
3) valvoa tiedekunnan toiminnan laatua
4) koordinoida opetussuunnitelmatyötä ja hyväksyä opetussuunnitelmat laitosten esitysten pohjalta
5) tehdä esitys uusien opiskelijoiden määrästä ja päättää opiskelijoiden valintaperusteista
6) käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta koskevat asiat
7) päättää tutkielmien arviointiperusteista
8) käsitellä opinnäytteiden ja opintosuoritusten arvostelua koskevat oikaisupyynnöt
9) tehdä esitys professorin ottamisesta työsuhteeseen
10) tehdä esitys rehtorille muuhun opetushenkilöstöön kuuluvan ottamisesta työsuhteeseen tai päättää muuhun opetushenkilöstöön kuuluvan ottamisesta työsuhteeseen, mikäli rehtori on yliopistolain 17 §:n nojalla siirtänyt päätösvaltansa tiedekuntaneuvostolle
11) antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet
12) tehdä esitys kanslerille dosentin arvon myöntämisestä
13) tehdä esitys kanslerille kunniatohtorin arvon myöntämisestä
14) tehdä rehtorille esitys tiedekuntaneuvoston jäsenen nimeämisestä dekaaniksi ja varadekaaniksi/varadekaaneiksi
15) päättää laitoksen johtokunnan jäsenmäärästä laitoksen johtajan esityksestä
16) käsitellä muut asiat, jotka säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat sen hoidettaviksi.
Tiedekuntaneuvosto voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän, dekaanin, laitoksen tai erillisen laitoksen johtokunnan, laitoksen tai erillisen laitoksen johtajan tai harjoittelukoulun johtavan rehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.
17 §
Dekaani
Tiedekuntaa johtaa dekaani, jonka tehtävänä tiedekunnan johtamisen lisäksi on tukea rehtoria yliopiston johtamisessa.
Dekaaniksi valittavalta vaaditaan, että hän on tiedekunnan professori ja hänellä on tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.
Dekaanin tehtäviin kuuluu:
1) vastata tiedekunnan kehittämisestä sekä yliopiston ja tiedekunnan strategian toteutumisesta
2) hyväksyä tiedekunnan kanslian taloutta ja toimintaa koskevat suunnitelmat ja talousarvio
3) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana
4) koordinoida laitosten yhteistoimintaa
5) vastata tiedekunnan toiminnan laadusta
6) vastata tiedekunnan tulosneuvotteluasioiden valmistelusta yhdessä tiedekunnan laitosten kanssa
7) neuvotella rehtorin kanssa tiedekunnan rahoituksesta ja osallistua halutessaan yhdessä laitosjohtajien kanssa neuvotteluun laitosten rahoituksesta
8) vastata tiedekunnan kanslian talousarvion toteutumisesta
9) ottaa opiskelijat tiedekuntaan
10) antaa tutkintotodistukset
11) päättää yleisistä kirjallisista tenteistä
12) päättää dekaanin ja varadekaanin tai varadekaanien työnjaosta
13) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt dekaanille ja antaa heille työvapaus
14) toimia tiedekunnan kanslian henkilöstön esimiehenä ja päättää heidän tehtäväjaostaan, mikäli hallintopalveluiden järjestämisestä ei ole erikseen toisin päätetty
15) käsitellä ja ratkaista ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai määrätä.
Dekaanin ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.
Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän, joka on tiedekunnan kannalta periaatteellisesti tärkeä.
Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän varadekaanin tai muun henkilön tai laitoksen johtokunnan ratkaistavaksi.
18 §
Laitokset
Tiedekunnassa on laitoksia, joiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää hallitus. Laitos on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostama tulosvastuullinen yksikkö.
Laitosta johtaa laitoksen johtaja ja johtokunta.
Laitoksen tehtävänä antaa perus- ja jatkotutkintoihin liittyvää opetusta ja harjoittaa tutkimusta laitoksessa edustettuna olevilla tieteenaloilla.
19 §
Laitoksen johtokunta ja sen tehtävät
Laitoksen johtokunta kehittää laitoksen johtajan johdolla laitoksen toimintaa kokonaisuutena yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen strategian mukaisesti.
Laitoksen johtokunnassa on 6-12 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet, Jäsenistä enintään 1/3 voi olla yliopiston tai laitoksen ulkopuolisia kutsuttuja jäseniä, joiden valinnasta päättää laitoksen johtokunta.
Tiedekuntaneuvosto päättää laitoksen johtajan esityksestä laitoksen johtokunnan sisäisten jäsenten kokonaismäärästä.
Yliopistoyhteisön ryhmien jäsenistä 1/3 valitaan professoreiden ryhmästä, 1/3 muiden opettajien ja tutkijoiden ja muun henkilöstön ryhmästä ja 1/3 valitsee ylioppilaskunta.
Laitoksen johtokunnan valinnasta määrätään yliopiston vaalijohtosäännössä.
Laitoksen johtokunnan tehtävänä on erityisesti:
1) kehittää laitoksen toimintaa tulosvastuullisena yksikkönä
2) päättää laitoksen toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja henkilöstösuunnitelmasta yliopiston strategian ja tiedekunnan yhteisten linjausten mukaisesti
3) päättää laitoksen talousarviosta
4) kehittää laitoksen tutkimusta ja opetusta yhdessä tiedekunnan kanssa
5) valvoa laitoksen toiminnan laatua
6) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys opetussuunnitelmaksi
7) valita keskuudestaan laitoksen henkilökuntaan kuuluva johtaja ja varajohtaja tai varajohtajat
8) käsitellä ja ratkaista ne laitoksen johtokunnalle kuuluvat asiat tai asiaryhmät, jotka tiedekuntaneuvosto tai dekaani on siirtänyt laitoksen johtokunnalle.
Laitoksen johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän laitoksen johtajan ratkaistavaksi.
20 §
Laitoksen johtaja
Laitoksen johtajan tehtävänä laitoksen johtamisen lisäksi on tukea dekaania tiedekunnan johtamiseksi.
Laitoksen johtajan tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on laitoksen johtajan tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito
Laitoksen johtajan tehtäviin kuuluu erityisesti:
1) vastata laitoksen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä yhteistoiminnassa laitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa
2) vastata siitä, että laitoksen toiminta on yliopiston strategian mukaista
3) vastata laitoksen talousarvion toteutumisesta ja liiketaloudellisen toiminnan kannattavuudesta
4) neuvotella rehtorin kanssa laitoksen rahoituksesta
5) vastata asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta
6) vastata laitoksen toiminnan laadusta
7) toimia johtokunnan puheenjohtajana
8) hyväksyä laitoksen opettajien työsuunnitelmat
9) toimia laitoksen henkilöstön esimiehenä
10) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt laitoksen johtajalle ja antaa heille työvapaus
11) määrätä syventäviin opintoihin kuuluvien tutkielmien tarkastajat ja päättää tutkielman arvostelusta
12) päättää tutkimus- tai muun hankkeen ottamisesta laitokselle ja määrätä hankkeelle vastuullinen johtaja
13) käsitellä ja ratkaista asiat tai asiaryhmät, jotka tiedekuntaneuvosto tai laitoksen johtokunta on siirtänyt laitoksen johtajalle sekä ne laitokselle kuuluvat asiat tai asiaryhmät, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Laitoksen johtajan ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varajohtaja.
Laitoksen johtaja voi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän, joka on laitoksen kannalta periaatteellisesti tärkeä.
Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän varajohtajan tai muun henkilön ratkaistavaksi.
21 §
Laitoskokoukset
Laitoksen yleisiä asioita käsittelemään laitoksen johtaja tai laitoksen johtokunta kutsuu koolle laitoskokouksen. Laitoskokoukseen voivat osallistua kaikki laitosyhteisöön kuuluvat henkilöt.
Laitoskokous on kutsuttava koolle kohtuullisessa ajassa, jos vähintään viisitoista laitosyhteisöön kuuluvaa henkilöä sitä kirjallisesti vaatii.
Laitoskokouksen kannanotot tuodaan laitoksen johtokunnalle tiedoksi.
7 luku
TIEDEKUNTIEN ULKOPUOLISET LAITOKSET JA YKSIKÖT
Yliopistolaki 27 §
22 §
Erilliset laitokset
Tutkintoon johtavaa opetusta taikka tutkimusta harjoittavia erillisiä laitoksia ovat lääketieteellisen teknologian instituutti, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea, terveystieteen laitos ja yhteiskuntatutkimuksen instituutti.
Erillisinä laitoksina toimivia yliopiston palveluyksiköitä ovat kielikeskus, kirjasto, tietokonekeskus, täydennyskoulutuskeskus ja yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Erillinen laitos, joka on tulosvastuullinen yksikkö, perustetaan ja lakkautetaan hallituksen päätöksellä.
Erillistä laitosta johtaa johtokunta ja johtaja.
23 §
Johtokunnan kokoonpano
Erillisen laitoksen johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään 12 jäsentä, joista enintään puolet voi olla yliopistoyhteisön ryhmien ulkopuolisia henkilöitä.
Johtokunnan jäsenet on valittava siten, että laitoksen ala ja asiantuntemus sekä laitoksen henkilökunta ja opiskelijat tulevat edustetuiksi, jollei jäljempänä toisin määrätä.
Rehtori määrää erillisen laitoksen johtokunnan puheenjohtajan, johtokunnan jäsenet ja jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet sekä johtokunnan jäsenmäärän laitoksen johtajan ehdotuksesta, jollei jäljempänä toisin määrätä. Opiskelijajäsenet valitsee Tampereen yliopiston ylioppilaskunta.
Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtokuntaan kuuluu vararehtori puheenjohtajana sekä muina jäseninä yksi edustaja yliopiston jokaisesta tiedekunnasta, kaksi instituutin henkilökunnan edustajaa ja yksi opiskelijoiden edustaja, jonka Tampereen yliopiston ylioppilaskunta määrää.
Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtokuntaan kuuluu kuusi jäsentä, joista kaksi Tampereen yliopistosta sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:stä sekä Coxa Oy:stä jokaisesta yksi jäsenedustaja. Näistä edustajista yhden on oltava Tampereen yliopiston dosentti.
Terveystieteen laitoksen johtokuntaan voi kuulua lisäksi yksi edustaja ja tämän henkilökohtainen varajäsen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä.
Erillisen laitoksen henkilökuntaan kuuluva ei voi tulla valituksi johtokunnan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.
24 §
Tutkintoon johtavaa opetusta taikka tutkimusta harjoittavan erillisen laitoksen tehtävät
Lääketieteellisen teknologian instituutin tehtävänä on:
1) harjoittaa lääketieteellisen teknologian, bioteknologian ja laajemminkin luonnontieteen
alan tutkimusta sekä tieteellistä julkaisutoimintaa
2) antaa tieteellistä ja ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta
3) vastata bioteknologian ja bioinformatiikan opetuksesta ja koulutuksen koordinaatiosta sekä
4) osallistua lääkärikoulutukseen.
Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean tehtävänä on:
1) ylläpitää EU-direktiivien mukaisia kudoslaitoksen palveluja
2) harjoittaa solu- ja kudosteknologian ja laajemminkin luonnontieteen alan tutkimusta, tuotekehitystä sekä tieteellistä tutkimusta. Regea voi myös markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan
3) antaa tieteellistä ja ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta sekä
4) osallistua lääketieteen ja bioteknologian koulutukseen.
Terveystieteen laitoksen tehtävänä on:
1) antaa tieteellistä ja ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta
2) osallistua lääkärikoulutukseen
3) vastata kansanterveystieteen opetuksesta ja koulutuksen koordinaatiosta sekä
4) harjoittaa kansanterveystieteen alan ja lähialojen tutkimusta.
Yhteiskuntatutkimuksen instituutin tehtävänä on:
1) harjoittaa ja edistää yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tieteellistä julkaisutoimintaa ja
2) lisätä tieteenalojen välistä vuorovaikutusta
3) koordinoida yliopistossa annettavaa, tiedekuntarajat ylittävää yhteistä jatkokoulutusta ja osallistua sen tuottamiseen yhdessä tiedekuntien ja laitosten kanssa.
Tehtäväänsä yhteiskuntatutkimuksen instituutti suorittaa yhteistyössä yliopiston opetus- ja tutkimusyksiköiden, opetusneuvoston ja tutkimusneuvoston sekä muiden yhteisöjen kanssa.
25 §
Erillisenä laitoksena toimivan yliopiston palvelulaitoksen tehtävät
Kielikeskuksen tehtävänä on:
1) vastata yliopiston tutkintoihin sisältyvästä tai muutoin tarpeellisesta kotimaisten ja vieraiden kielten kieli- ja viestintätaitojen opetuksesta; ja
2) harjoittaa kehittämistoimintaansa tukevaa tutkimusta; sekä
3) järjestää kielten ja viestinnän alaan liittyvää palvelutoimintaa.
Kirjaston tehtävänä on tarjota kirjasto-, tieto- ja julkaisupalveluja sekä tiedonhankintataitojen opetusta ensisijaisesti Tampereen yliopistossa tehtävää tutkimusta, opetusta ja opiskelua varten.
Tietokonekeskuksen tehtävänä on:
1) huolehtia yliopiston opetus- ja tutkimustoiminnan edellyttämästä tietotekniikasta hankkimalla ja pitämällä yllä tarvittavaa yhteiskäyttöistä laitteisto- ja ohjelmistotarjontaa;
2) osallistua yliopiston hallinnon tarvitsemien tietojärjestelmien hankkimiseen ja/tai tuottamiseen sekä vastata niiden ylläpidosta ja kehittämisestä;
3) ylläpitää koko yliopiston laajuista tietoliikenneverkkoa ja sen välityksellä kaikkia yliopistoyhteisön tarvitsemia sisäisiä ja ulkoisia tietoliikenneyhteyksiä;
4) antaa opetuksen ja tutkimuksen tietotekniikkaa koskevaa opetusta sekä neuvonta- ja tukipalveluja; sekä
5) huolehtia tietoteknisestä tietoturvasta yliopistossa.
Täydennyskoulutuskeskuksen tehtävänä on:
1) järjestää ammatillista täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja;
2) organisoida ja koordinoida avoimen yliopiston toiminta;
3) hoitaa muita aikuiskoulutus- ja palvelutehtäviä; sekä
4) antaa koulutuksesta todistuksia.
Tehtäväänsä täydennyskoulutuskeskus suorittaa tarpeen mukaan yhteistyössä yliopiston opetus- ja tutkimusyksiköiden sekä muiden yhteisöjen kanssa ja myös muilla paikkakunnilla kuin Tampereella.
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tehtävänä on valtakunnallisena palveluyksikkönä:
1) arkistoida alansa sähköisiä tutkimusaineistoja sekä niihin liittyvää oheismateriaalia yhteistyössä aineistojen tuottajien ja käyttäjien kanssa;
2) edistää alansa sähköisten tutkimusaineistojen käyttöä tutkimuksessa ja opetuksessa; sekä
3) ylläpitää ja kehittää alaansa liittyvää tietopalvelutoimintaa; sekä
4) osallistua tietoarkistoalan kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriyhteistyöhön.
Yksikkö voi käyttää rinnakkaisnimeä Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa on rehtorin asettama valtakunnallinen neuvottelukunta, jossa on yksikön johtajan lisäksi enintään 14 jäsentä. Neuvottelukunnan tehtävänä on osallistua tietoarkiston strategiasuunnitteluun sekä edistää yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston ja sen käyttäjä- ja yhteistyötahojen kesken.
26 §
Johtokunnan tehtävät
Erillisen laitoksen johtokunnan tehtävänä on:
1) kehittää erillisen laitoksen toimintaa tulosvastuullisena yksikkönä
2) päättää laitoksen toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja henkilöstösuunnitelmasta yliopiston strategian linjausten mukaisesti
3) päättää laitoksen talousarviosta
4) valvoa laitoksen toiminnan laatua
5) valita keskuudestaan johtokunnan varapuheenjohtaja
6) tehdä esitys professorin ottamisesta työsuhteeseen
7) tehdä esitys rehtorille muuhun opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluvan ottamisesta työsuhteeseen tai päättää muuhun opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluvan ottamisesta työsuhteeseen, mikäli rehtori on yliopistolain 17 §:n nojalla siirtänyt päätösvaltansa johtokunnalle
8) tehdä esitys dosentin arvon myöntämisestä
9) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys opetussuunnitelmaksi tutkintoon kuuluvan opetuksen osalta
10) päättää ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden valintaperusteista
11) valita laitoksen henkilökuntaan kuuluva varajohtajaksi
12) käsitellä ja ratkaista muut erillistä laitosta ja sen toimintaa koskevat periaatteelliset kysymykset.
Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtokunnan tehtävänä on lisäksi
1) päättää instituutin tutkimus-, koulutus- ja palvelutoiminnan tavoitteista
2) hyväksyä suunnitelma yhteiskuntatutkimuksen jatkokoulutuksen koordinoinnista yliopistossa
3) edistää yhteistyötä yhteiskuntatutkimuksen instituutin ja sen yhteistyötahojen kesken
4) huolehtia yhteiskuntatutkimuksen instituutin varttuneiden tutkijoiden valintamenettelystä ja tehdä esitykset rehtorille tutkijoiksi valittavista.
Erillisen laitoksen johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän laitoksen johtajan ratkaistavaksi.
27 §
Erillisen laitoksen johtaja
Erillisen laitoksen johtajan tehtäviin kuuluu:
1) johtaa laitoksen toimintaa
2) vastata laitoksen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä yhteistoiminnassa laitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa
3) vastata laitoksen toiminnan yliopiston strategian linjausten mukaisuudesta
4) vastata asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille
5) vastata laitoksen talousarvion toteutumisesta ja liiketaloudellisen toiminnan kannattavuudesta
6) vastata laitoksen toiminnan laadusta
7) vastata laitoksen tulosneuvotteluasioiden valmistelusta
8) neuvotella laitoksen rahoituksesta rehtorin kanssa
9) vastata johtokunnan asioiden esittelystä
10) vastata johtokunnan päätöksenteon valmistelusta ja toimeenpanosta
11) toimia laitoksen henkilöstön esimiehenä
12) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt laitoksen johtajalle ja antaa heille työstävapautus
13) hyväksyä tutkimus- ja opetushenkilökunnan työsuunnitelmat
14) määrätä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastajat ja päättää tutkielman arvostelusta
15) päättää ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvien opiskelijavalinnasta
16) käsitellä ja ratkaista ne asiat tai asiaryhmät, jotka johtokunta on siirtänyt johtajalle sekä ne asiat tai asiaryhmät, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Mikäli johtajan tehtävät eivät kuulu kenenkään työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, rehtori määrää johtokunnan esityksestä johtajan.
Laitoksen johtajan ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varajohtaja.
Johtaja voi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän.
Johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän määräämänsä laitoksen henkilön ratkaistavaksi.
28 §
Laitoskokoukset
Mitä edellä 21 §:ssä laitoskokouksesta on määrätty, sovelletaan myös erillisessä laitoksessa.
8 luku
HALLINTOKESKUS
Yliopistolaki 28 §
29 §
Hallintokeskuksen tehtävät
Hallintokeskus on tulosvastuullinen yksikkö, jonka tehtävänä on tukea ja avustaa rehtoria ja yliopiston yksiköitä yliopiston johtamisessa tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Hallintokeskus hoitaa ne tehtävät ja palvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää yliopistossa keskitetysti.
Hallintokeskuksen tehtävänä on erityisesti:
1) huolehtia hallitukselle, rehtorille ja yliopistokollegiolle kuuluvien asioiden valmistelusta
2) avustaa rehtoria hallituksen päätösten toimeenpanossa
3) vastata rehtorin ja yliopistokollegion päätösten toimeenpanosta
4) huolehtia yliopiston omasta tai hallinnassa olevasta omaisuudesta ja toimitiloista
5) huolehtia yliopiston taloushallinnosta
6) huolehtia yliopiston yleiseen suunnitteluun, kehittämiseen sekä arviointiin liittyvästä valmistelusta
7) huolehtia opinto-, opintotuki- sekä kansainvälisen asioiden tukitoiminnoista ja palvelutehtävistä
8) huolehtia opintojen, opetuksen sekä tutkimuksen kehittämisen tukitehtävistä
9) huolehtia yliopiston viestinnästä
10) huolehtia yliopiston yleis-, henkilöstö- ja lakiasiain hallinnosta
11) huolehtia yliopiston työnantaja- ja työsuojelutehtävistä
12) ilmoittaa työsuhteet haettaviksi
13) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt hallintokeskukselle ja antaa heille työstävapautus
14) huolehtia muista yliopistolle kuuluvista asioista, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Hallintokeskus voi saattaa hallituksen tai rehtorin ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän, joka on yliopiston kannalta periaatteellisesti tärkeä.
Hallintokeskuksen toiminnasta tarkemmat määräykset annetaan rehtorin hyväksymässä hallintokeskuksen työjärjestyksessä ja hallintojohtajan päätöksellä.
30 §
Hallintokeskuksen johtaminen
Hallintokeskusta johtaa hallintojohtaja. Hallintokeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee ja sisäisestä tarkastuksesta huolehtii hallintojohtaja.
Hallintojohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti:
1) johtaa hallintokeskuksen toimintaa ja tukea rehtoria yliopiston johtamisessa
2) vastata hallintokeskuksen taloudesta ja tuloksellisuudesta
3) vastata hallintokeskuksen tulosneuvotteluasioiden valmistelusta
4) vastata hallintokeskuksen toiminnan yliopiston strategian mukaisuudesta
5) vastata asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille
6) vastata hallintokeskuksen toiminnan laadusta
Hallintojohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän muun hallintokeskuksen henkilön ratkaistavaksi.
Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian tai asiaryhmän, joka muutoin kuuluisi hallintokeskukselle.
9 luku
YKSIKÖIDEN HALLINTOPALVELUT
31 §
Hallintopalvelujen järjestäminen
Yliopistossa on tarkoituksenmukaisella tavalla järjestettyjä tiedekunnan ja siihen kuuluvien laitosten ja sekä tarvittaessa erillisten laitosten keskitettyjä hallintotoiminnan palveluja.
Hallintopalvelujen järjestämisestä tarkemmat määräykset annetaan rehtorin hyväksymässä työjärjestyksessä.
10 luku
ASIOIDEN KÄSITTELY HALLINTOELIMISSÄ
Yliopistolaki 29 § , 30 §, 35 §,
32 §
Kokoontuminen ja päätösvaltaisuus
Yliopistokollegion kokoontumisesta on säädetty tämän johtosäännön 6 §:n 5 ja 6 momentissa.
Muu yliopiston monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja, katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä kirjallisesti toimielimen toimivaltaan kuuluvassa asiassa pyytää.
Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.
33 §
Kokouskutsu
Kutsu hallituksen, yliopistokollegion, tiedekuntaneuvoston, laitoksen ja erillisen laitoksen johtokunnan kokoukseen on toimitettava viimeistään viisi päivää ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian asialistan ulkopuolelta.
34 §
Päätöksenteko
Hallituksen ja yliopistokollegion päätöksentekomenettelystä voidaan määrätä erikseen niiden työjärjestyksissä, jollei jäljempänä toisin määrätä. Muissa Tampereen yliopiston toimielimissä päätökset tehdään jäljempänä tässä johtosäännössä määrätyn mukaisesti esittelystä.
Esittelijän määrää toimielin, jonka päätöksenteosta on kysymys.
Esittelymenettelyä ei käytetä valittaessa hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, yliopistokollegion puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, laitoksen johtajaa ja varajohtajaa, erillisen laitoksen tai yksikön johtokunnan varapuheenjohtajaa taikka tiedekuntaneuvoston tehdessä rehtorille esitystä dekaanin ja varadekaani(e)n nimeämiseksi.
Esittelymenettelyä ei käytetä arvosteltaessa opetusnäytettä ja opintosuoritusta.
Sen estämättä, mitä tämän johtosäännön 32 §:n 3 momentissa määrätään tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen opintosuorituksen arvostelua koskevissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta sellaista jäsentä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon.
Opintosuorituksia arvosteltaessa saavat päätöksentekoon osallistua vain ne jäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa.
Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani tai erillisen laitoksen johtaja määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei dekaani tai erillisen laitoksen johtaja toisin päätä.
Yhteiskuntatutkimuksen instituutin varttuneiden tutkijoiden valintaa koskevaa esitystä yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtokunnassa tehtäessä päätöksentekoon saavat osallistua vain johtokunnan puheenjohtaja ja johtokunnan tiedekuntia edustavat jäsenet.
35 §
Asioiden käsittely
Asioista, jotka käsitellään hallintoelimen kokouksessa, laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet ja kunkin asian kohdalle tehty päätös. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä taikka puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä.
Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä. Jos esittelymenettelyä ei ole, toimituskirjat allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
Rehtorin, kanslerin ja päätösvaltaa käyttävän muun henkilön ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa asianomainen esittelijä.
11 luku
VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
Yliopistolain voimaanpanolaki 6 §
36 §
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2010. Tällä johtosäännöllä kumotaan Tampereen yliopiston hallituksen 24 päivänä huhtikuuta 1998 hyväksymä Tampereen yliopiston johtosääntö siihen tehtyine muutoksineen.
Tämän johtosäännön voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän johtosäännön kanssa, kunnes uudet johtosäännöt on annettu.
Tämän johtosäännön tultua voimaan yliopistolla on edelleen ne erilliset laitokset, jotka on perustettu aikaisempien säännösten mukaan, jollei hallitus toisin päätä.
Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
37 §
Toimikaudeksi 1.8.2007–31.7.2010 valitut tiedekuntaneuvostot ja laitosneuvostot sekä asetetut erillisten laitosten johtokunnat jatkavat toimintaansa ajalla 1.8.–31.12.2010. Laitosneuvoston nimi muuttuu 1.8.2010 lukien johtokunnaksi.
Tasavallan presidentin 1.8.2009 alkaneeksi toimikaudeksi 29.5.2009 nimittämä Tampereen yliopiston kansleri jatkaa yliopistolain (645/1997) 10 §:n mukaisen viisivuotisen toimikautensa loppuun 31.7.2014. Kansleri valitaan tämän johtosäännön mukaisesti ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1.8.2014.
Vanhan yliopiston hallituksen 6.8.2009 asettama väliaikainen yliopistokollegio jatkaa asettamisen jälkeen tapahtuneiden jäsenmuutoksin toimintaansa, kunnes yliopistolain (558/2009) 22 §:n 1 ja 2 momentin ja tämän johtosäännön 6 §:n mukainen yliopistokollegio on valittu,
kauintaan kuitenkin 28.2.2010 saakka.
37a §
Hallituksen 12.3.2010 hyväksymä muutos (37 §:n 1 momentti) tulee voimaan 1.8.2010 lukien.
