Bulletiini

Kansainvälistä yhteistyötä Liettuan yliopistokirjastojen kanssa - The Challenges of University Libraries in the Transition Process -konferenssi Vilnassa 3.-5.5.2007

Syksyllä 2006 Vilnan yliopiston kirjaston esimiehiä ja muuta henkilökuntaa vieraili  vasta valmistuneessa kirjastossamme Linnassa. He tutustuivat toimintamme eri puoliin heitä varten valmisteltuja seminaariesitelmiä kuuntelemalla ja niistä keskustelemalla. Lisäksi vilnalaisten vieraiden kanssa käytiin pienryhmäkeskusteluja kirjastomme uusista tiloista, informaatiolukutaidon opetuksesta, henkilöstön kehittämisestä sekä elektronisista aineistoista ja niiden hankkimisesta. Vilnan yliopiston kirjaston johtajan Audronè Glosienèn ja ylikirjastonhoitaja Mirja Iivosen ideoimana ajatus kirjastojemme välisestä yhteistyöstä alkoi itää ja se kantoikin hedelmää jo tänä keväänä. 

Tampereen yliopiston kirjaston esimiehet saivat mahdollisuuden osallistua toukokuun alussa Vilnassa pidettyyn kansainväliseen konferenssiin, jonka järjestelyissä olimme mukana yhdessä Vilnan yliopiston kirjaston ja Vilnan yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kanssa. Mukana oli tamperelaisten ja vilnalaisten lisäksi esimiehiä myös muista Liettuan yliopistokirjastoista. Osanottajia oli kaikkiaan noin 50. Liettualaiset kollegamme olivat luoneet konferenssille muistorikkaat puitteet yliopiston kunnioitusta herättävissä tiloissa.  Liettualaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus yllätti meidät ja ylitti kaikki odotuksemme.

Konferenssin teemana oli jatkuvan muutoksen haaste – The Challenges of University Libraries in the Transition Process - , johon yliopistokirjastot pyrkivät vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Seminaariosuus jakaantui kahdelle päivälle. Ensimmäisenä päivänä saimme kuulla vilnalaisten kollegojemme esitykset, joista kävi selvästi ilmi, miten suuria muutoksen tuulia ja tulevaisuuden suunnitelmia Vilnan yliopiston kirjastolla on meneillään.

Kumpanakin päivänä meillä tamperelaisilla oli vielä päivän päätteeksi omat palaverimme, joissa pohdimme keinoja, miten voimme kukin omalta osaltamme vaikuttaa jatkuvien muutostilanteiden hallintaan ja mistä ammennamme niihin voimia.

Aitoa historian havinaa yliopistokampuksella

Konferenssin avasi Vilnan yliopiston vararehtori Juozas V. Vaitkus. Hän loi lyhyen katsauksen yliopiston historiaan, joka oletettavasti inspiroi meistä monia vielä konferenssimatkan jälkeenkin lähemmin tutkimaan vanhan yliopistokampuksen historiaa. Jo pelkästään arkkitehtoniselta kannalta katsottuna Vilnan vanhaan kaupunkiin 1500-luvun loppupuolella noussut kampus on mielenkiintoinen. Goottilaisuus, renessanssi, barokki ja klassismi ovat lyöneet leimansa kampuksen 13 rakennukseen sisäpihoineen.

Osoitteesta http://www.mb.vu.lt/kiemeliai/vu/izangaen.html pääsee astumaan sisään rakennuksiin ja pihoille sekä katselemaan historiallisia näkymiä sekä sisältä että ulkoa. Suurin osa yliopiston 12 tiedekunnasta on levittäytynyt vanhan kaupungin ulkopuolelle, neljälle muulle yliopistokampukselle. Kirjasto sen sijaan on pysynyt paikoillaan samassa rakennuksessa perustamisestaan (1570) lähtien.

Vilnan yliopistoon, sen historiaan ja nykyiseen toimintaan voi tutustua lähemmin avaamalla pikkukirjasen nimeltä Vilnius University osoitteessa http://www.vu.lt. 

Konferessin avasi Vilnan yliopiston vararehtori Juozas V. Vaitkus

Muutosten vuosi 2006 Vilnan yliopiston kirjastossa

Professori Audronè Glosienèn, Vilnan yliopiston kirjaston johtajan, esitys otsikolla "1+1=1 : Vilnius University Library (VUL): Guidelines for Development" tutustutti kuulijat niihin merkittäviin muutoksiin, jotka ovat leimaa-antavia 2000-luvun kirjastoille yleensä ja erityisesti Vilnan yliopiston kirjastolle, jolle vuosi 2006 oli suurten muutosten aikaa. Muutosprosesseissa oli – ja on vastedeskin – tarkoitus hälventää sitä ennakkoluuloista kuvaa, joka ihmisillä on kirjastoista konservatiivisina, hitaasti uusiutuvina laitoksina.

Vilnan yliopiston kirjasto on Etelä- ja Keski-Euroopan vanhimpia ja rikkaimpia kirjastoja. Sen kokoelmiin kuuluu yli 5 miljoonaa dokumenttia. Kirjaston silmiinpistävin rikkaus näkyy ennen kaikkea sen historiallisissa kokoelmissa, joista osa on valitettavasti vuosien saatossa tuhoutunut. Liettua on joutunut useaan otteeseen vieraan vallan alle ja osa teoksista on kulkeutunut sotasaaliina muihin maihin. Jäljellä olevia arvokkaita kokoelmia pääsee ihailemaan osoitteessa http://www.mb.vu.lt/unesco/index.htm. Aarteet asettavat kirjastolle tiettyjä velvoitteita  kokoelmien säilymisen ja säilyttämisen suhteen.

Vuonna 2006 Vilnan yliopiston kirjaston tavoitteiksi asetettiin toisaalta arkisto- ja toisaalta informaatiotehtävien - kahden toisistaan monella tavalla poikkeavan tehtäväkentän - yhteensovittaminen, modernin ja käyttäjäorientoituneen organisaation luominen, kirjaston uniikin kulttuuriperinnön säilyttäminen, kokoelmien laajentaminen kysyntää vastaavaksi, viihtyisän työskentely-ympäristön luominen ja laadukkaiden palvelujen takaaminen. Nämä tavoitteet tarkoittivat vain yhtä asiaa – muutosta. 

 

Professori Audronè Glosienèn kertoi vuoden 2006 olleen suurten muutosten aikaa Vilnan yliopiston kirjastolle. 

 

Vuonna 2006 muutettiin paitsi kirjaston osastojakoa ja työprosesseja myös kirjaston hallintorakennetta. Henkilökunnan ja kirjaston johdon kesken oli jo pitkään käyty intensiivisiä keskusteluja kirjaston muutostarpeista, analysoitu uudistumiseen vieviä keinoja ja luotu kirjaston kehittämistä koskevat strategiset suuntaviivat.

Vilnan yliopiston kirjaston visio ja strategiset tavoitteet edellyttävät, että kirjasto pyrkii toimimaan modernina akateemisena kirjastona ja tarjoamaan niin elektronista kuin perinteistäkin informaatiota yliopistoyhteisölle ja että sen on tarkoitus tulla informaatio- ja kommunikaatiokeskukseksi, joka luo ja tarjoaa uusia, yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavia virtuaalipalveluja. Lisäksi kirjasto on instituutio, joka säilyttää Liettualle ja koko maailmalle merkittävää tieteellistä ja kulttuuriperintöä. Vanhojen harvinaisten julkaisujen ja käsikirjoitusten digitointi mahdollistaa niiden säilymisen ja lisää niiden käyttöä ja tunnettuutta laajemmaltikin.

Henkilökunnan kehittäminen (sen osaaminen, kokemus ja motivaatio) ja kirjaston kehittäminen (tehokas organisaatio) ovat kuluvan vuoden tärkeimpiä kriittisiä menestystekijöitä myös Vilnan yliopiston kirjastossa.

”Akateeminen koti” opettajille ja opiskelijoille Sunrise Valleyhin

Vilnan yliopiston kirjasto ei kuitenkaan halua olla vain vanhojen aarteiden säilytyspaikka, vaan samanaikaisesti myös moderni informaatiokeskus, josta osoituksena on Sunrise (Saulétekis) Valleyhin suunniteltu suurisuuntainen kirjastokompleksi (Centre for Scientific Communication = CSC), jonka tekninen projekti saatettiin loppuun vuonna 2006.

Uuden kirjaston rakentaminen Sunrise Valleyhin edellyttää perinteisen kirjastoajattelun rajojen ylittämistä ja jäykistä asenteista luopumista. CSC on toteuduttuaan enemmän kuin uusi rakennus, se on enemmän kuin yhden yliopiston kirjasto, se on myös paljon enemmän kuin perinteinen kirjasto. Se on – professori Glosienèn sanoja lainatakseni – ”flexible, multifunctional and dynamic hub”,  ”hybrid library of a new type”. Uusi kirjasto muodostuu kolmesta kivenjärkälettä muistuttavasta 3-, 4- ja 5-kerroksisesta rakennuksesta, joiden tiloja opettajat ja opiskelijat voivat käyttää tehokkaasti hyväkseen myös vapaa-aikanaan. ns. akateemisena kotinaan.

Tätä perinteistä kirjastokäsitystä rikkovaa skenaariota professori Glosienè kuvailee osuvasti kirjastonsa vuosikertomuksessa: ”It will be the library – challenge, the library – shake-up. However I believe it will also be the library – inspiration.” (Vrt. Vilniaus universiteto biblioteka 2006 metais, s. 36).

Verkkoaineistot Liettuan yliopistokirjastoissa

Ensimmäisen päivän toinen esitys oli otsikolla "Electronic information resources in Lithuanian academic libraries: purchase, demand and use of commercial databases".  Asiakaspalveluosaston johtaja Zibutè Petrauskiene käsitteli esitelmässään Liettuan yliopistokirjastojen elektronisia aineistoja ja niiden hankintaa, tietokantojen käyttöä ja kysyntää koskevan kyselytutkimuksen tuloksia sekä neljän suosituimman (EBSCO, Science Direct, Cambridge Journals Online, ProQuest Information & Learning) tietokannan käytön tilastoanalyyseja.  

Lyhyt historiakatsaus antoi havainnollisen kuvan siitä, millä aikataululla ja missä määrin  verkkoaineistoja on 1900-luvulla otettu käyttöön Liettuan yliopistokirjastoissa. Tietokantojen määrä ja kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta ja lähitulevaisuudessa tarve hankkia uusia verkkoaineistoja käyttäjien tarpeita tyydyttämään lisääntyy entisestään. Liettualaisten yliopistokirjastojen apuna ja tukena aineistojen hankinnassa on LMBA-konsortio (Lithuanian Research Library Consortium, perustettu 2001 ), jonka tehtäviin mm. kuuluu elektronisen aineiston hankkiminen konsortion jäsenille ja myös muille kirjastoille. LMBA:ssa on jäseniä tällä hetkellä 38. 

Liettuan yliopistokirjastot ovat olleet mukana eIFL.net  –projektissa vuodesta 1999 ja säästäneet sen myötä huomattavasti tietokantojen hinnoissa. Sekä LMBAn että eIFL.netin rooli on merkittävä liettualaisten yliopistokirjastojen aineistohankinnoissa.  Vertailun vuoksi mainittakoon, että liettualaiset kirjastot käyttivät vuosina 2004-2006 keskimäärin 9,7% määrärahoistaan verkkoaineistoihin. Vuoden 2007 alussa oli käytössä noin 80 tietokantaa. Näistä 59 oli hankittu LMBAn myötävaikutuksella. 

Zibutè Petrauskiene käsitteli esitelmässään Liettuan yliopistokirjastojen elektronisia aineistoja ja niiden hankintaa, tietokantojen käyttöä ja kysyntää koskevan kyselytutkimuksen tuloksia

Verkkoaineistojen käyttö ja tunnettuus vuonna 2006

Vuosi sitten toteutettiin käyttäjäkysely, johon osallistui neljä suurinta liettualaista yliopistoa (Vilnan ja Klaipedan yliopistot sekä Kaunasin ja Vilnan teknilliset yliopistot).  Kyselyllä kartoitettiin tietokantojen käyttöä ja tunnettuutta. Kyselyyn saatiin yli 1700 vastausta, joista yli 93% oli varteenotettavia.  

Käyttäjiltä kysyttiin kirjaston tilaamien tietokantojen käyttöaktiivisuutta (56 % kyllä, 44 % ei) ja syitä käyttämättömyyteen (31 % ei tuntenut aineistoja). Lisäksi kysyttiin, miten asiakkaat ovat saaneet tiedon kirjastoon tilatuista tietokannoista (27 % nettisivuilta, 21 % ystäviltä) ja miten niiden käyttöä ja niistä tiedottamista tulisi lisätä (vain 4 % oli sitä mieltä, että tietoa saa jo riittävästi). Kysely antoi myös informaatiota siitä, mihin tarkoitukseen tietokantoja käytettiin

Kysely tuotti sinänsä mielenkiintoisia tuloksia, joiden analysointi antaa - on jo oletettavasti antanutkin - käyttökelpoisia eväitä Liettuan yliopistokirjastoille verkkoaineistojen tunnetuksi tekemiseen ja käytön lisäämiseen 

1.6.2007

Teksti Terttu Suomi
osastonjohtaja, lainausosasto

Valokuvat Terttu Suomi 

 

Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston kirjasto