|
|
|
Maailma muuttuu ja kirjasto sen mukana
Miten houkuttelemme asiakkaat tulevaisuudessa kirjastoon?
Heather Todd kertoi mielenkiintoisessa esityksessään "Library spaces - new theatres of learning: a case study" (diat) siitä, miten University of Queensland Library kartoitti kirjaston muuttunutta maailmaa ja opiskelijoiden erilaisia oppimistyylejä sekä näiden kohtaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjastot ovat kulkeneet pitkän tien kokoelmakeskeisistä laitoksista asiakas- ja kokemuskeskeisten kausien kautta oppimiskeskuksiksi, joissa sosiaalisuus ja yhteisöllisyys kohtaavat. Kymmenessä vuodessa kirjastot ovat muuttunut ensimmäisen sukupolven kirjatavarataloista neljännen sukupolven monipuolisiksi oppimiskeskuksiksi. Esityksessä kuvattiin, miten kirjastouudistuksien suunnittelussa ensin kartoitettiin opiskelijoiden tarpeita seuraamalla heidän opiskelukäyttäytymistään. Tutkijat huomasivat, että opiskelijat hakeutuvat erilaisiin ympäristöihin ja paikkoihin sen mukaan, olivatko he omissa oloissaan viihtyviä ja hiljaisia vai ulospäin suuntautuneita ja sosiaalisia vai niitä, jotka halusivat tarkkailla muita. Huomattiin mm. selvästi, että luonnonvaloa suosittiin enemmän kuin pimeitä lukupisteitä.
Konferenssissa oli monia muitakin mielenkiintoisia esityksiä asiakkaat ja heidän tarpeensa huomioon ottavasta kirjaston suunnittelusta. Kantava teema oli, että asiakkaat on kohdattava siellä missä he ovat. Palvelutiski on kirjaston tärkein näyteikkuna, sen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi on otettava huomioon, että nuoret asiakkaat ovat yhä enemmän verkossa, joten heidät on kohdattava myös siellä. Koska paras kirjastonkäytön asiantuntija on asiakas, uuden kirjaston suunnittelussa otettiin huomioon asiakkaiden muuttuneet ja erilaiset tarpeet sekä halut ja järjestettiin yksittäisiä näköalapaikkoja voyeristeille, syrjäisiä yksinlukupaikkoja introverteille ja mukavaan ryhmätyöhön mahdollistavia seurusteluryhmiä ekstroverteille. Lisäksi toteutettiin webin kautta käytettävä ryhmätyöhuoneiden online-varausjärjestelmä ja kirjastossa oleva info-taulu, josta näkee kirjaston käytettävissä olevat tietokoneet yhdellä silmäyksellä. Info-taulu on myös webin kautta nähtävissä. Heather Toddin esitys vakuutti, että asiakkaat tulevat kirjastoon, jos kirjastot on suunniteltu asiakkaat huomioiviksi, inspiroiviksi oppimis- ja kohtaamiskeskuksiksi. Miten kirjasto pystyy kilpailemaan Internetin tarjonnan kanssa?
Paitsi että kirjastojen fyysisinä tiloina olisi oltava mahdollisimman houkuttelevia ja monipuolisia niin, että asiakkaat mielellään kirjastoa käyttäisivät, on kirjastojen osattava markkinoida itseään myös virtuaalisena tilana. Asiakkaat eivät useinkaan näe eroa internetin ilmaisten ja kirjaston järjestämien palveluiden välillä, joten kirjastot menettävät yhä enemmän sekä merkitystään että face-to-face-kontaktien puuttuessa myös mahdollisuuksiaan opastaa asiakkaita laadukkaan tiedon lähteille. On kohdattava asiakkaat siellä, missä he ovat, eli internetissä. Virtuaalinen kirjasto on vähintään yhtä merkittävä osa kirjastopalvelua kuin kirjastorakennus ja henkilökunta. Virtuaalisen kirjaston saaminen niin houkuttelevaksi, että asiakas sen löytää ja haluaa sitä käyttää, on yhtä suuri haaste kuin tehdä sama kirjastorakennukselle. Tarvitaan uusia tuotteita, uutta ajattelua, joustavuutta, sitoutumista ja ennen kaikkea nopeutta. Enää ei pelkästään riitä, että asioista tiedotetaan esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä painetussa lehdessä vaan asioista on puhuttava silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Eli nyt. Ajankohtaisuuden ohella monipuolisuus ja sosiaalinen web ovat myös tärkeitä virtuaaliselle kirjastolle. Opiskelijat ovat omaksuneet blogit, wikit, podcastit, slideshare-palvelut, YouTuben, Facebookin, syötteenlukijat, Netvibesin ja Second Lifen, joten kirjastojen on syytä kulkea samaa polkua, jos aikoo pitää asiakkaansa. Siitä huolimatta, vaikka kaikki nämä olisivat tarjolla, on asiakkaiden saaminen kirjaston palvelujen piiriin vaikeaa, sillä kilpailu on kovaa. Kirjastojen pitää siis markkinoida itseään sellaisten palveluiden tarjoajina, jollaisia ei kukaan muu tarjoa. Ja tämä pitää tehdä niillä areenoilla, joissa asiakkaat ovat. Välineet eivät siis saa olla itsetarkoitus vaan keino. "Meet users where they are - in the Internet"
Wiki-tekniikan käyttömahdollisuuksista kertoi myös Isabelle de Kaenelin esitys "New tools for an old challenge: can wiki help at service desk?" (diat) Lausanne University Hospital Library on auki joka päivä, 72 tuntia viikossa. Palvelutiski on miehitetty kaikkina noina aikoina ja koska kirjasto on pieni, tiskillä on erilaisin tiedoin ja taidoin varustettua henkilökuntaa. Palvelutiskissä tarvitaan nopeasti erilaisia tietoja ja kaikkien on pystyttävä vastaamaan mihin tahansa kysymykseen nopeasti. Vanhanaikaiset mapit papereineen olivat hitaita ja epämukavia käyttää, kirjaston omien web-sivujen hakutekniikat osoittautuivat alkeellisiksi nopeaan tiedonhakuun ja niiden päivitettävyys oli hidasta. Kirjasto otti käyttöön wiki-tekniikan, jolla he voivat itsenäisesti luoda hyvin hakumahdollisuuksin varustettuja dynaamisia sivuja. Esityksessään Isabelle kertoi, millaisia ohjelmia on tarjolla sekä millaisia ja kuinka paljon resursseja wikin käyttöönotto vaati. Katja Hilska kertoi esityksessään "How wiki-intranet changes internal communication?" (diat) Kansanterveyslaitokselle tekemästään wiki-tekniikkaan perustuvasta intranet-ratkaisusta. Entinen html-kielinen intranet perustui hierarkkiseen kansiorakenteeseen, jossa oli rajoitettu editointimahdollisuus. Käytössä olleessa ohjelmistossa oli lisäksi rajoitettu käyttäjämäärä ja se oli kallis. Intranetin hakumahdollisuudet olivat huonot ja sivuilta puuttui tietoa, koska sen täydentäminen koettiin hankalaksi. Uutta systeemiä mietittäessä helppo editoitavuus, yksikköjen omien sivujen luomismahdollisuus, personoitujen sivujen ja ryhmätöiden tekomahdollisuus sekä ryhmätöiden ja uutisten helppo ja nopea julkaisumahdollisuus nousivat tärkeiksi. Lisäksi avoimuus nousi pääperiaatteeksi: jokaisella työntekijällä olisi oltava oikeus päivittää tietoja intranetiin. Wiki-intranetia on hyödynnetty käyttöohjeiden, oppaiden ja keskustelupalstojen alustana ja avoimuus sekä tiedonkulun nopeus ovat muuttaneet organisaatiokulttuuria läpinäkyvämmäksi. Tiedon levittämisen helppous ja kaikille avoin editointimahdollisuus ovat kannustaneet työntekijöitä nopeampaan ja avoimempaan tiedon välittämiseen. Uusia käyttöalueita kehitellään ja mm. mietitään, kuinka wikiä voisi hyödyntää työryhmien työskentelyssä. Konferenssin herättämien ajatusten jalkautuminen Tertiossa
Konferenssin innoittamana Tertio 5.0 -blogi sai uutta sisältöä. Oli myös mielenkiintoista kokeilla yhden sosiaalisen webin yhteisöpalvelun, Slidesharen, tarjoamia mahdollisuuksia jakaa opetusesityksiä uudella tavalla julkisesti katseltavaksi niin, että katsojan koneella ei tarvitse välttämättä olla pdf-lukijaa tai PowerPoint-ohjelmaa. Opetusmateriaalia on nyt kokeilumielessä upotettu blogiin sekä linkitetty Terveytieteiden osastokirjaston Koulutus-sivuille. Opetusdiat saivat Slidesharessa jo ensimmäisellä viikolla 150 - 250 katselukertaa. Mielessä hautuu toki muutakin, mm. Wikin käyttömahdollisuudet intranetissä tai opetuksessa houkuttelisivat, samoin RSS-syötepalvelun tarjoaminen tutkijoille. Vaikka sosiaalinen web ei ole mitenkään uusi ja ihmeitä tarjoava asia, on mielenkiintoista seurata siitä käytävää keskustelua ja sitä kautta yrittää ymmärtää, miten kirjastoa ehkä tulevaisuudessa käytetään. Uutta rakennusta suunniteltaessa ei myöskään olisi ollenkaan huono asia, jos ymmärtäisi, miten asiakkaamme tulevaisuudessa kirjaston kokevat ja miten he sitä haluaisivat käyttää.
1.10.2008
Teksti
|
