Käyttäjät sen kertovat: Kirjastopalveluilla on vaikuttavuutta

Kirjasto on keskeinen osa yliopiston opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen infrastruktuuria. Sen vaikuttavuus tulee esiin muun muassa siinä, miten hyvin se pystyy näitä yliopiston ydintoimintoja tukemaan.

Tampereen yliopiston kirjastossa keväällä 2008 toteutetussa palvelunlaatukyselyssä (ks. Partanen 2008) kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa käyttäjiltä kirjastopalvelujen vaikuttavuudesta. Kyselyyn vastasi 905 Tampereen yliopiston kirjaston käyttäjää: 775 opiskelijaa (joista jatko-opiskelijoita 62), 88 tutkimus- ja opetushenkilöstön edustajaa (tutkijat, lehtorit, professorit), 34 muun henkilökunnan edustajaa, yksi avoimen yliopiston opiskelija sekä seitsemän yliopiston ulkopuolista asiakasta. Koska sama kysely toteutettiin myös muissa yliopistoissa, voidaan Tampereen yliopistossa saatuja tuloksia verrata koko maan tuloksiin.

Palvelunlaatukyselyssä kysyttiin, miten vastaajat ovat kokeneet kirjastopalvelujen parantaneen opiskelun tai työtehtävien laatua, tehostaneen opiskelua tai työskentelyä, helpottaneen aineistojen löytymistä ja oman alan seuraamista sekä edistäneen uusien ideoiden syntymistä. Vastauksista voi päätellä, että kirjasto vaikuttaa merkittävästi yliopistossa tehtävään työhön ja sen tuloksiin.  

Vaikuttavuus näkyy aineistojen löytymisessä

Selvimmin kirjaston vaikuttavuus tulee esiin siinä, miten hyvin se on helpottanut aineistojen löytymistä. Peräti 96 prosenttia kaikista vastaajista eli 868 Tampereen yliopiston palvelunlaatukyselyyn vastannutta henkilöä katsoi, että kirjasto on helpottanut aineistojen löytymistä joko erittäin paljon (62,7 %) tai melko paljon (33,3 %).  Vastauksista voi päätellä, että kirjasto on onnistunut tietoaineistojen välittämiseen liittyvässä tehtävässään hyvin.

Aineistojen saatavuudella on merkitystä sekä opiskelijoille että tutkijoille. Kirjaston merkityksestä aineistojen välittämisessä kerrottiin mm. seuraavasti:

"On erittäin suuri taloudellinen apu opiskelijalle, että oikeastaan kaikki opiskelussaan tarvitsemat kirjat voi lainata kirjastosta, eikä niihin tarvitse käyttää rahaa! Lähes kaikki kirjat on saanut, kun niitä on tarvinnut (ainut poikkeus jotkin massaluennot, joiden tenttimiseen n. 100 on tarvinnut kirjan samaan aikaan), mutta pääsääntöisesti kirjasto on auttanut huomattavasti."

"Kirjastolla on mielestäni todella suuri merkitys tutkijalle - siihen, millaista tutkimusta syntyy, mihin tietoihin pääsee käsiksi jne. Siksi on hyvä, että yliopiston kirjasto ottaa huomioon tutkijoiden hankintaehdotukset. Tutkijathan tiettävät myös, mitkä teokset ovat niitä oman alan tärkeimpiä."

Taulukko 1. Käsitykset aineistojen löytyvyydestä

Kirjastopalvelut ovat helpottaneet aineistojen löytymistä	Opiskelijat*/ Tampereen yliopisto (n=775) %	Opiskelijat*/ Kaikki yliopistot (n=3142) %	Tutkimus- ja opestushenkilöstö**/ Tampereen yliopisto (n=88) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Kaikki yliopistot (n=603) %
huomattavasti	29	32	56	56
jonkin verran	51	48	31	33
ei lainkaan	7	7	9	5
en osaa sanoa	12	11	2	3
ei vastausta	1	2	2	3
yhteensä	100	100	100	100

* perus- ja jatko-opiskelijat
** tutkijat, opettajat ja professorit 

Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö oli aineistojen löytymiseen selvästi tyytyväisempi kuin yliopiston opiskelijat (ks. Taulukko 1). Tulokset olivat hyvin samansuuntaiset myös muissa yliopistoissa. Opiskelijoiden vastausten taustalta löytyy saatavilla olevien kurssikirjojen vähyys, josta kerrottiin mm. seuraavasti:

"Tenttikirjojen vähäinen lukumäärä aiheuttaa toisinaan suuria ongelmia ja hidastusta opintojen etenemiseen."

"Erinäisiä kirjoja on aika vähän, ja kun tarve tulee jollain kurssilla, niiden saaminen on mahdotonta pitkääkin pidempien varausjonojen takia. Lainausaikoja ei missään nimessä pidä lyhentää, mutta esimerkiksi Muuttuva markkinointi - teoksen uutta painosta voisi olla jokunen enemmän, ettei tarvitse urheilla TAMKin kirjastosta hakemaan, kun omassakin niitä pitäisi olla. Muuten pelkkää plussaa."

Kurssikirjojen heikko saatavuus on tullut esiin Tampereen yliopiston kirjaston palvelunlaatukyselyissä myös aiemmin (ks. Ahtola & Siikala 2006 ). Tähän ongelmaan on reagoitu mm. lyhentämällä kurssikirjojen laina-aika kahteen viikkoon vuonna 2006 ja uusimpina toimenpiteinä aloittamalla, aluksi kokeiluna, pääkirjaston kurssikirjalukusalin ympärivuorokautinen aukiolo ja kurssikirjojen yölainaus syksyllä 2008 nyt tarkasteltavana olevan palvelunlaatukyselyn toteuttamisen jälkeen.

E-aineistot ovat selvästi parantaneet aineistojen löytymistä ja tiedonsaantia. Eräs vastaajista kommentoi sitä seuraavasti:

"Käytän elektronisia aineistoja lähinnä työkoneeltani ja sen vuoksi tulee harvoin käytyä kirjastossa. Elektroniset lehdet erityisesti ovat helpottaneet huomattavasti tiedonsaantia."

Erityisen tyytyväisiä vapaamuotoisissa kommenteissa oltiin e-aineistojen etäkäyttömahdollisuuteen.

"Kirjaston palvelut toimivat (kuten vastauksista huomaa) pääasiassa erittäin hienosti. Erityisen tyytyväinen olen Nelli-portaalin etäyhteyteen. Kotoa käsin voi myös päästä lukemaan elektronisia aineistoja jne. Sekä painettu että elektroninen kokoelma ovat erittäin laajoja."

Asiakkaat ovat jo löytäneet e-aineistot niin hyvin, että osasivat vastauksissaan toivoa niitä myös lisää. Vapaamuotoisissa kommenteissa toivottiin lisää sekä e-kirjoja että elektronisten lehtien vanhoja vuosikertoja.

"Erityisesti olen kaivannut elektronisia aineistoja korvaamaan sellaisia kirjoja, jotka loppuvat kirjastosta ja lukusalista kesken ennen tenttejä. Omalla kohdallani tarkoittaa lähinnä kv. oikeiden luentotentteihin kuuluvia kirjoja."

"Lisää elektronisia lehtiä, myös vanhoja vuosikertoja."

Elektronisten aineistojen löytyvyys ja sen myönteinen vaikutus yliopistossa tehtävän työn (ml. opiskelu) laatuun tuli selvästi esiin myös huhtikuussa 2007 toteutetussa elektronisten aineistojen käyttöä koskevassa kyselyssä (ks. Partanen, 2007 ) Tuolloin yli 90 prosenttia vastaajista totesi elektronisten aineistojen helpottaneen sekä aineistojen löytymistä (93, 9 %) että aineistojen käsille saamista (92,1 %).

Kirjastopalveluilla vaikutusta tutkimuksen ja opetuksen prosesseihin

Merkittävää palvelunlaatukyselyn tuloksissa on se, että lähes 90 prosenttia kaikista vastaajista katsoi kirjastopalvelujen myös parantaneen opiskelun/työtehtävien laatua (89,3 %) ja tehostaneen opiskelua/työskentelyä (88,2 %). Tampereen yliopistossa saadut tulokset ovat jälleen hyvin samansuuntaisia muissa yliopistoissa saatujen tulosten kanssa (ks. Taulukot 2 ja 3).  Kyse ei ole paikallisesta tai satunnaisesta ilmiöstä vaan yliopistokirjastojen keskeisestä roolista osana tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun infrastruktuuria. Huolehtimalla kirjastostaan yliopistot pystyvät vaikuttamaan myönteisesti yliopistoissa tehtävän työn laatuun ja tuloksellisuuteen.

Taulukko 2. Käsitykset siitä, miten kirjastopalvelut ovat parantaneet työskentelyn laatua

Kirjastopalvelut ovat parantaneet opiskelun tai työtehtävien laatua	Opiskelijat*/ Tampereen yliopisto (n=775)   %	Opiskelijat*/ Kaikki yliopistot (n=3142) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Tampereen yliopisto (n=88)  %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Kaikki yliopistot (n=603) %
huomattavasti	43	43	48	49
jonkin verran	47	45	40	41
ei lainkaan	3	4	5	2
en osaa sanoa	6	6	6	5
ei vastausta	1	2	2	3
yhteensä	100	100	101	100

* perus- ja jatko-opiskelijat
** tutkijat, opettajat ja professorit

Taulukko 3. Käsitykset siitä, miten kirjastopalvelut ovat tehostaneet työskentelyä

Kirjastopalvelut ovat tehostaneet opiskelun tai työtehtävien laatua	Opiskelijat*/ Tampereen yliopisto (n=775) %	Opiskelijat*/ Kaikki yliopistot (n=3142) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Tampereen yliopisto (n=88) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Kaikki yliopistot (n=603) %
huomattavasti	48	46	46	48
jonkin verran	41	42	45	42
ei lainkaan	5	5	3	2
en osaa sanoa	5	5	3	4
ei vastausta	1	2	3	4
yhteensä	100	100	100	100

* perus- ja jatko-opiskelijat
** tutkijat, opettajat ja professorit

Kirjaston keskeistä asemaa ja merkitystä Tampereen yliopistossa kuvattiin vastauksissa mm. seuraavasti: 

"Yliopisto-opiskelu olisi mahdotonta ilman yliopiston kirjastopalveluja, sillä eihän sitä kaikkea materiaalia voi ostaa itselleen, eikä sitä enimmäkseen saa yleisistä kirjastoista. Olen todella tyytyväinen yliopiston kirjastopalveluihin."

"Ei tutkimusta voisi tehdä ilman nykyisiä palveluja"

Toki vastauksien joukossa oli myös kriittisiä puheenvuoroja. Esimerkiksi eräs vastaajista totesi:

"Tehostamisesta lienee vaikea puhua, jos esim. gradun teko on vain yhtä kirjojen jonottamista."

Tutkimus- ja opetushenkilöstö katsoi opiskelijoita hieman useammin kirjastopalveluiden parantaneen työtehtäviensä laatua. Taustalla saattaa näkyä se, että e-aineistojen lisääntyminen on ainakin alkuvaiheessa lisännyt huomattavasti nimenomaan tutkimusartikkeleiden saatavuutta ja näin ollen hyödyttänyt erityisesti tutkimusta. Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu e-aineistojen käytön lisänneen tutkijoiden tehokkuutta ja tuotteliaisuutta (ks. esim. Luther 2008; Tenopir et al., 2008).

Kirjastopalveluilla merkittävä rooli myös uuden tiedon tuottamisessa

Kirjastolla on merkittävä rooli yliopiston erilaisissa tietoprosesseissa (ks. Huotari & Iivonen 2005) - ei ainoastaan olemassa olevan tiedon välittämisessä, vaan myös uuden tiedon tuottamisessa. Uusien ideoiden syntymisessä on kyse generatiivisesta tietoprosessista, jossa uusi informaatio yhdistetään olemassa olevaan eksplisiittiseen tietoon, luodaan uutta tietoa ja tuotetaan innovaatioita. Hankkimalla olemassa olevaa tutkimustietoa asiakkailleen kirjasto mahdollistaa jo olemassa olevan tiedon käyttämisen uuden tiedon tuottamisen perustana.

Kirjaston merkitys uuden tiedon tuottamisessa tuli hyvin näkyväksi kyselyn vastauksissa. Suurin osa vastaajista (opiskelijoista 80 % ja tutkimus- ja opetushenkilökunnasta 89 %) katsoi, että kirjastopalvelut ovat helpottaneet alan seuraamista (ks. Taulukko 4). Niin ikään suurin osa vastaajista (opiskelijoista 64 % ja tutkimus- ja opetushenkilökunnasta 81 %) katsoi kirjastopalvelujen myös edistäneen uusien ideoiden syntymistä (ks. Taulukko 5). Tutkimus- ja opetushenkilöstö arvioi jälleen kirjastopalveluiden vaikutukset opiskelijoita hieman myönteisemmin.

Taulukko 4. Käsitykset siitä, miten kirjastopalvelut ovat helpottaneet alan seuraamista

Kirjastopalvelut ovat helpottaneet alan seuraamista	Opiskelijat*/ Tampereen yliopisto (n=775) %	Opiskelijat*/ Kaikki yliopistot (n=3142) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Tampereen yliopisto (n=88) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Kaikki yliopistot (n=603) %
huomattavasti	29	32	56	56
jonkin verran	51	48	31	33
ei lainkaan	7	7	9	5
en osaa sanoa	12	11	2	3
ei vastausta	1	2	2	3
yhteensä	100	100	100	100

* perus- ja jatko-opiskelijat
** tutkijat, opettajat ja professorit

Taulukko 5. Käsitykset siitä, miten kirjastopalvelut ovat edistäneet uusien ideoiden syntymistä

Kirjastopalvelut ovat edistäneet uusien ideoiden syntymistä	Opiskelijat*/ Tampereen yliopisto (n=775) %	Opiskelijat*/ Kaikki yliopistot (n=3142) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Tampereen yliopisto (n=88) %	Tutkimus- ja opetushenkilöstö**/ Kaikki yliopistot (n=603) %
huomattavasti	16	19	23	30
jonkin verran	48	47	58	48
ei lainkaan	14	15	10	10
en osaa sanoa	20	17	6	8
ei vastausta	2	2	3	4
yhteensä	100	100	100	100

* perus- ja jatko-opiskelijat
** tutkijat, opettajat ja professorit

Sanallisissa kuvauksissa ei juurikaan tarkemmin kuvattu siitä, miten kirjastopalvelut ovat edistäneet uusien ideoiden syntymistä. Numerot kertovat selvästi vastaajien tämän vaikutuksen kuitenkin tunnistaneen. Eräs tamperelainen vastaaja liitti kuitenkin kirjastopalvelut myös oman elämänsä nautintoihin toteamalla:

"Loistava kirjastopalvelu (loistava verrattuna moniin muihin maihin) on omiaan pitämään yllä tiedonjanoani: nautin elämästä enemmän, kun tiedän minulla olevan pääsyn tiedon lähteille helposti."

Lopuksi

Tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus ovat yliopiston ydinprosesseja. Opetuksen ja tutkimuksen taso riippuu myös siitä, miten ajantasaista ja laadukasta tieteellistä tietoa on saatavilla omassa yliopistossa. Tarkasteltaessa kirjaston vaikuttavuutta on tärkeää nähdä kirjastopalveluiden yhteisvaikutteisuus: kirjasto vaikuttaa omilla palveluillaan ja aineistotarjonnallaan opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen laatuun ja tuloksiin.

Tampereen yliopiston palvelunlaatukyselyssä keväällä 2008 kysyttiin ensimmäistä kertaa kirjaston vaikuttavuudesta. Saadut vastaukset osoittavat selvästi, että käyttäjienkin mielestä kirjastopalveluilla on vaikuttavuutta. Kyselyn tulokset vahvistavat sen, että laadukkaat kirjastopalvelut kuuluvat keskeisesti yliopiston ytimeen eikä niitä voida keskittää esimerkiksi muualla sijaitseviin palvelukeskuksiin.

22.12.2008 

Teksti
Mirja Iivonen,
ylikirjastonhoitaja

Lähteet

Ahtola, A. & Siikala, T., 2006.  Palvelunlaatukysely 2005: Kokoelmat
"Millään muulla ei ole väliä kuin kurssikirjojen määrällä" Bulletiini 1/2006. Tampereen yliopiston kirjaston verkkolehti [online] Viitattu 30.10.2008. Saatavilla www-muodossa.

Huotari, M-L. & Iivonen, M., 2005. Knowledge processes: a strategic foundation for the partnership between the university and its library. Library Management  26 (6/7): 324-355.

Luther, J., 2008. University Investment in the Library: What's the return? Esitetty Elsevierin järjestämässä Library Connect -seminaarissa Québecissä 13.8.2008. 

Partanen, M., 2008. Kirjaston käyttäjäkyselyyn vastattiin aktiivisesti. Bulletiini 2/2008. Tampereen yliopiston kirjaston verkkolehti [online] Viitattu 30.10.2008. Saatavilla www-muodossa.

Partanen M., 2007. Elektronisten aineistojen käyttö Tampereen yliopiston kirjastossa  Bulletiini 3/2007. Tampereen yliopiston kirjaston verkkolehti [online] Viitattu 30.10.2008. Saatavilla www-muodossa.

Tenopir, C., Wilson, C.S., Vakkari,P., Talja, S. and King D.W, 2008. Scholarly E-reading Patterns in Australia, Finland, and the United States: A Cross Country Comparison.  Esitetty IFLA-konferenssissa 14.8.2008. Viitattu 30.10.2008. Saatavilla www-muodossa.