|
|
|
Lainauspalveluiden kehittämisideoita etsimässäMilanon IFLA-konferenssissa oli teemana kirjastojen tulevaisuusnäkymät sekä kulttuuriperintöjen vaaliminen. Oman kirjastomme lainaustoiminnan kannalta kiinnostavinta konferenssin antia olivat sessioissa esitetyt digitaalisen tulevaisuuden visiot. Klaus Ceynowa (Bavarian State Library) ja Eppo van Nispen tot Sevenaer (DOK - Library Concept Center, Delft) esityksissään sekä Web 2.0 Showroom nostivat esiin monia sosiaalisen median (facebook, twitter, myspace jne.) ja metaversumin (virtuaalimaailmat kuten Second Life) sovelluksia sekä niiden käyttöä kirjastopalveluiden uusina muotoina. MobiilipalvelutSekä Karolien Selhorst että Madeleine Lefebvre esityksissään painottivat, että palveluja on tarjottava siellä missä asiakkaat ovat. Klaus Ceynowa esitti, että matkapuhelin on jo nyt vallitsevin käytössä oleva kommunikaatioväline. Eppo van Nispen tot Sevenaerin painokkain viesti kirjastoille oli: "Go mobile!". Mobiilipalvelujen merkitys nousi esiin useissa muissakin esityksissä. Madeleine Lefebvre Ryersonin yliopistokirjastosta Kanadasta kertoi kirjastonsa verkkosivujen mobiiliversiosta. Palvelujen kehittämistä edelsi käyttäjätutkimus, jossa todettiin verkkopalveluiden mobiilikäytön olevan vielä vähäistä, mutta odotetun hintojen laskun myötä se on lisääntymässä voimakkaasti. Asiakkaat toivoivat pääsyä matkapuhelimella muun muassa kirjaston verkkopalveluihin sekä sähköpostiin. Toivomuslistalla oli myös yliopiston oma gps-palvelu, jonka avulla suunnistaminen kampuksella helpottuisi. Nykyisissä Ryersonin mobiilipalveluissa asiakkaat voivat matkapuhelimellaan tehdä varauksia, tutkia kirjojen saatavuustietoja ja käyttää muita kirjaston verkkopalveluja. Ryersonin yliopistokirjaston käyttäjäluvut ovat uusien palveluiden myötä lähteneet nousuun. Mobiilipalvelujen kysyntä näkyy myös Tampereen yliopiston kirjaston asiakaspalautteissa, muun muassa mahdollisuutta saada lainauspalvelujen ilmoituksia tekstiviestitse toivotaan usein. Henkilökunnan sitouttaminen uusien ohjelmien käyttöönKlaus Ceynowa puhui kirjastojen sisäisestä muutosvastaisuudesta sekä siitä miten henkilökunta saataisiin mukaan uusien työvälineiden käyttöön. Samaa teemaa käsitteli Stacy Langner kertoessaan kokemuksistaan sosiaalisen median sovellusten käyttöönotosta omassa työyhteisössään. Käyttöönotettuja sosiaalisia ohjelmistotyökaluja olivat muun muassa Drupal (verkkosisältöjen hallinnan ja julkaisemisen alusta), Delicious (linkkien jakaminen), Scribd (dokumenttien jakaminen), Flickr (kuvien jakaminen) ja LinkedIn (ammatillinen verkostoituminen). Osa henkilökunnasta lähti helposti mukaan, osa oli vastahakoisemmin mukana. Ongelmana saattoi olla uudet ohjelmat sekä haluttomuus jakaa tietojaan ja kuviaan kaikille saman organisaation työntekijöille. Joskus uudet termit voivat olla pelottavampia kuin teknologia. Ryersonin yliopistokirjastossa on Web 2.0 -osaamisen lisäämiseksi käynnistetty henkilöstön koulutusprojekti RULA Learning 2.0. Projekti perustuu alkuperäiseen, Helene Blowersin kehittämään Learning 2.0 -ohjelmaan, joka tunnetaan myös nimellä 23 Things. Henkilökuntaa palkitaan osallistumisesta ja kurssista saa päättötodistuksen. Tehoa asiakasviestintäänVlissingenin yleisessä kirjastossa Alankomaissa on tehostettu henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä integroimalla asiakaspalvelun kysymykset kirjaston sisäiseen tietohallinnointijärjestelmään. Kirjaston Knowledge Management 2.0 -mallissa sisäinen luo perustan ulkoiselle. Kirjaston vanha staattinen intranet on korvattu dynaamisella wiki-intralla, jonka tarkoituksena on tukea yhteistyötä sekä tehdä näkyväksi piilevää tietoa työntekijöitä koskevien tietoprofiilien avulla. Kirjasto on kehitellyt wiki-intraan integroidun oman ohjelman nimeltä Question Manager, jonka tehtävänä on kohdentaa asiakkaiden kysymykset suoraan parhaiten kulloistakin kysymystä vastaavaan tietoprofiiliin wiki-intrassa. Järjestelmä hyödyntää kollektiivista tietoa ja on parantanut asakaspalvelun laatua. Lisäksi vastaukset on indeksoitu Googleen, mikä on lisännyt kirjaston verkkosivujen näkyvyyttä. Tämänkaltaisesta sovelluksesta voisi olla hyötyä myös Tampereen yliopiston kirjaston lainauspalveluissa, enää ei tarvittaisi lukuisia sähköpostiosoitteita kun asiakkaiden viestien käsittely ja edelleen asiasta vastaavalle henkilölle välittäminen tapahtuisi automaattisesti. Asiakkaiden kannalta olisi selkeämpää, jos sähköisen yhteydenoton kanavia olisi vain yksi. Uusinnat, varaukset ja osoitteenmuutokset hoituisivat kaikki samasta paikasta, kuten fyysisessä kirjastotilassakin. Tarkoituksenmukaiset välineet käyttöönStacy Langner neuvoo uusien sovellusten käyttöönotossa käyttämään harkintaa ja valitsemaan vain sellaisia työkaluja, jotka sopivat kulloiseenkin tarpeeseen. Sosiaalista mediaa ei tule ottaa käyttöön vain trendikkyyden vuoksi. Uudet kommunikointitavat on huomioitava asiakaspalveluiden kehittämistä mietittäessä jo nyt. Tampereen yliopiston kirjastossa on otettu joitakin uusia palvelumuotoja ja työvälineitä käyttöön. Kirjaston henkilökunnan sisäistä tietohallintaa tehostamaan on siirrytty käyttämään wiki-pohjaista intraa. Terveystieteiden osastokirjastolla on oma facebook-sivu, jota seuraamalla saa facebook-uutisiinsa säännöllisesti tietoa kirjaston ajankohtaisista asioista. Sivu on saanut muutamassa viikossa lukuisia faneja. Myös uutuushankintoja esitellään kirjaston verkkosivuilla hyödyntäen LibraryThing -sovellusta. 5.10.2009 Teksti
Pirjetta Kaijalainen,
Kati Mäki, Lähteet
|