Hei, me rakennettiin kirjasto! Terveystieteiden osastokirjasto avautui Arvossa

Terveystieteiden osastokirjasto elää jo uutta arkielämäänsä Arvo-rakennuksen lasiseinien suojassa. Uuden kirjaston ovet avautuivat 10.8. Rakennuksessa pitävät majaa myös osa lääketieteen laitosta, hoitotieteen laitos sekä Juvenes-ravintola. Rakennuksen Arvo-nimeen päädyttiin laitoskyselyn kautta. Nimi kuvastaa arvokasta opetusta ja tutkimusta, lääketieteen arvoja sekä tuo toki mieleen myös arkkiatri Arvo Ylpön. A-rakennus menee mukavasti yhteen myös lääketieteen laitoksen vanhemman B-rakennuksen kanssa. Kiinteistön suunnittelu ja rakentaminen etenivät ripeästi raameissaan. Hankesuunnittelun puitteissa rakennuksen ensimmäiset luonnokset valmistuivat jo joulukuussa 2006, ja seuraavan vuoden tammikuussa rakennus sai suunnitelmissa lopullisen muotonsa. 7000 huoneistoneliömetrin suuruisen talon rakennutti Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö, ja rakentaminen alkoi vuoden 2008 alussa.

Uuden kirjaston suunnittelu lähti kirjastolaistenkin osalta liikkeelle jo hyvissä ajoin vuoden 2007 puolella. Kesän 2008 korvilla päästiin kirjastoarjessa näkyviin valmisteleviin töihin, kun alettiin karsia lehtikokoelmaa uusiin tiloihin mahtuvaksi ja tehtiin tarvittavat tietokantamuutokset. Taustalla oli jo hyvässä vauhdissa kirjaston tilojen suunnittelu - kalusteita, materiaaleja, kokoelmien sijoittelua, työhuonejärjestystä, uutta lainaustoimistoa ja opetustilan varustusta tutkittiin ja pohdittiin. Yleisten tilojen ohella esimerkiksi opetustilat ja lainaustoimisto vaativat omat tarkat pohdintansa, sekä asiakkaiden että henkilökunnan käytettävyyden kannalta. Sähkösuunnittelun ohella opetusluokka ja ryhmätyöhuoneet vaativat myös AV-suunnittelua. Tietokoneisiin liittyvissä suunnitelmissa mukana oli myös kirjaston mikrotuki. Kirjaston rakentumista saattoi seurata Tertion muuttoblogista , jossa tuotiin esiin kuvin ja sanoin kulloisiakin tunnelmia ja tietoa projektin edistymisestä.

Konkreettisiin muuttopuuhiin päästiin kokoelmien ja työhuoneiden vähittäisen pakkaamisen kautta kirjaston sulkeuduttua Finn-Medi 5:ssä 20.7.2009. Kolmen viikon muuttamisen ja järjestelemisen jälkeen ovet voitiin avata Arvo-kiinteistössä. Sen jälkeen tilan käyttöönotossa viilattiin vielä mm. eri tilan osien aukioloja, sähköjä ja tietokoneasioita, mutta kaiken kaikkiaan sopeutuminen uusiin tiloihin sujui mukavasti sekä henkilökunnan että asiakkaiden osalta.

Suunnittelu käynnistyy

Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n Pasi Pikkarainen, sisustussuunnittelusta puolestaan Santaniemi Oy:n Eija Santaniemi. Pasi Pikkarainen nostaa arkkitehtisuunnittelun alkuideaksi rakennuksen muodostaman, Teiskontielle näkyvän Kaupin yliopistoalueen julkisivun, josta haluttiin ilmeeltään tunnistettava. Rakennuksen avoimien ovien päivässä yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti ilmaisi tyytyväisyytensä juuri siihen, että rakennuksen myötä Kaupin kampus saatiin paremmin mukaan katukuvaan.

Rakennuksen sisätiloista pyrittiin eri korkuisin tiloin, lasiseinin ja vaihtelevin näkymin luomaan valoisat ja viihtyisät, yliopistorakennukselle kuuluvaa luonnetta unohtamatta. Käytävämäisyyttä haluttiin välttää.  Kirjaston osalta arkkitehti Pikkarainen piti johtavana teemana helppoa saavutettavuutta ja näkyvyyttä, toiminnallisuutta unohtamatta. Kirjasto pyrittiin tekemään näkyväksi sijaintipaikalla ja omaleimaisuudella. Rakennuksen elämän jo virittyä ja soljuttua arkeen, arkkitehti näkee kirjaston neljään ilmansuuntaan antavat tilat onnistuneena kokonaisuutena. - Kirjastosalin mittakaava on miellyttävä, jopa kaunis, ja kokonaisuus vaikuttaa avaralta ja valoisalta. Sisustussuunnittelija Eija Santaniemi kertoo oman suunnittelunsa lähtökohtana olleen käyttötarpeen ohella juuri arkkitehtuurin piirteiden: korkean tilan, läpinäkyvyyden, tilan avaruuden ja valoisuuden. Santaniemi pyrki säilyttämään nämä ominaisuudet lisäten hieman "leikkisää" tunnelmaa esimerkiksi keinutuoleilla ja Aarnion puilla, julkisen tilan luonnetta kunnioittaen. - Tilaa pitää voida katsella kahdesta eri kerroksesta. Miltä kalusteet ja sisustus näyttävät "lintuperspektiivistä". Tilan läpinäkyvyydessä otin huomioon värien, limenvihreän ja sinisen, voimakkaan näkymisen. Ne muodostavat tilassa kiintopisteitä. Vihreät puut jakavat tilaa ja ovat katseenvangitsijoita. Hyllyt pyrin sijoittamaan niin, että valo kulkee läpi tilan ja näin keventää tilaa korkeidenkin hyllyjen kohdalla.

Projektista käyttöön

Toiveita, kommentteja, kysymyksiä ja neuvonpitoa kulki projektin aikana kirjaston, arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan välillä. Suunnittelussa kirjastolaiset toivat esiin myös kirjaston aseman oppimisympäristönä; opiskelun, tieteen tekemisen ja siihen perehtymisen paikkana. Toiveissa oli erilaisille käyttäjille vaihtelevia paikkoja lukea, käyttää kirjaston tietokonetta tai omaa läppäriä, keskustella, tarkkaillakin, palvelujen käytännön toimivuutta unohtamatta. Eija Santaniemi nostaakin käyttäjäkohderyhmään ja tilan käyttötarpeeseen liittyen esiin monia huomioon otettavia seikkoja juuri kirjaston kaltaista julkista tilaa suunniteltaessa. Näitä ovat kokoelmien määrä, käyttötottumukset, ison käyttäjämäärän mukanaan tuoma kulutus, tekniset kysymykset kuten turvallisuus ja niin edelleen.

Viihtyisyyteen pyrittiin myös kiinnittämään huomiota. Kirjaston värimaailma tukee onnistuneesti tilan raikasta olemusta. Vaikka Eero Aarnion tilaa jakavat limenvihreät puut ja olotilan keinuvat nojatuolit ovat uusinta uutta, myös ekologisuutta onnistuttiin tukemaan suunnittelun kautta. 

- Mittava määrä entisiä kalusteita saatiin sopimaan uusiin työtiloihin, mikä onkin kestävän kehityksen kannalta hieno asia! Santaniemi iloitsee.

Kirjaston rakentuminen eteni sujuvasti. Arkkitehti Pasi Pikkarainen mainitsee kirjaston suhteen haasteellisimpana asiana kirjaston toiminnan mahduttamisen ylempien toimisto- ja opetustilojen alle. Kirjaston ensimmäisessä kerroksessa ovat kokoelmat, lainaustoimisto, ryhmätyöhuone, muutamia tietokoneita ja viihtyisiä sohvia sekä pöytäryhmiä. Toisessa kerroksessa puolestaan sijaitsevat oppimiskeskus, lukutiloja, ryhmätyöhuoneita sekä opetusluokka. Kirjaston 24 h -oppimiskeskuksen tilan sijoittaminen toiseen kerrokseen toi mukanaan erinäisiä kulkuyhteyksiin ja kulunvalvontaan liittyviä pohdintoja, joista kuitenkin niistäkin yhteistyössä selvittiin. Hälytysporttiratkaisut olivat pitkään projektissa mietinnän alla. Arkkitehti Pikkarainen on tyytyväinen jo elämäänsä asettuneen rakennuksen ilmeeseen.

- Rakennus vaikuttaa toteuttavan sille asetetut tavoitteet miellyttävästä, turvallisesta ja toimivasta opiskelu- ja työympäristöstä. Arvo on tunnistettava portti yliopistoalueelle ja sisätilojen tunnelma on "yliopistomainen".  Uusi Tertio avasi ovensa pidennetyin aukioloajoin, ja tiloissa on riittänyt vilskettä. Asiakkaiden on helppo poiketa arjessa fyysisestikin läsnä olevaan kirjastotilaan. Arkkitehdin määritelmälle kirjaston kauneudesta voi nyökytellä esimerkiksi kirjaston alakerran "päällä" lasisella sillalla seisoessa ja antaessa katseen kulkea aamuauringon värittämissä tiloissa. Sisustussuunnittelija Eija Santaniemen esiin nostama kirjastotilojen suosikkiyksityiskohta taas on jo ehtinyt saada tuekseen monta innokasta testaajaa ja ihailevaa huokausta: - Suosikkitilakseni tuli hiljainen huone keinutuoleineen!  Mielestäni siitä tuli onnistunut tila, ja toivon, että siellä viihdytään!

5.10.2009

Teksti (ja tuolikuva):
Paula Nissilä
informaatikko, Terveystieteiden osastokirjasto

Kuvat:
Mervi Ahola
osastonjohtaja, Terveystieteiden osastokirjasto ja

Erja Kymäläinen
kirjastoamanuenssi, Terveystieteiden osastokirjasto