 |
Tarja Hilden-Paajasen († 15.12.04) sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Pahojen
poikien piiri: Joensuun skinien epäilty rikollisuus 1995-1998 julkistetaan 21.3.2005 klo 14-16 Attilan salissa B290, osoitteessa Yliopistonkatu 38, Tampere. Julkistamistilaisuudessa väitöskirjaa esittelevät työn esitarkastajat, dosentti Tapio Kuure ja professori Paavo Uusitalo, sekä työn ohjaajat, professori Ilkka Arminen ja professori Anja Riitta Lahikainen. Esittelypuheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa on aikaa tutkimusta ja sen aihepiiriä koskevalle keskustelulle. *** Tarja Hilden-Paajanen oli ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt väitöskirjansa sokeana. Hilden-Paajasen
väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis;
1059, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6185-1, ISSN
1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta
Electronica Universitatis Tamperensis; 409, Tampereen yliopisto
2005. ISBN 951-44-6186-X, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja:
Ilkka Arminen, professori LEHDISTÖTIEDOTE Väitöskirjassa Tarkastellaan Joensuun skinien rikollisuutta 1990-luvulla. Väitöskirja Tukeutuu esitutkinta-aineistoon, jota on kerätty skinien Joensuussa ja lähiympäristössä vuosina 1995-1998 tekemistä rikoksista. Skinien rikollinen toiminta on ollut systemaattisen tutkimustiedon puuttuessa mitä lukuisimpien arvailujen varassa. Heidän on ajateltu syyllistyneen vakaviin ja moniin väkivaltaisiin rikoksiin, jopa henkirikoksiin. Varsinkin media on nostanut esille skinien rasistista, pääosin väkivaltaista rikollisuutta. Poliisin esitutkintapöytäkirjojen perusteella Joensuun skineihin on tuona aikana kohdistunut 424 yksittäistä rikosepäilyä. Tämä tarkoittaa sitä, että skineistä on tehty vielä tätäkin useampia rikosilmoituksia, jotka ovat johtaneet poliisin esitutkintaan. Esitutkintaan poliisi ryhtyy, mikäli tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä tietyn rikoksen tapahtuneen. Poliisi laatii suoritetusta esitutkinnasta esitutkintapöytäkirjan, jossa on mukana tehty rikosilmoitus, poliisin selostus tapahtuneesta rikoksesta, asianosaisten sekä mahdollisten todistajien kuulustelukertomukset sekä lääkärinlausunnot ja takavarikkopöytäkirjat. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten, ja se on osana tuomarille menevää rikostutkintamateriaalia. Esitutkintapöytäkirja on siis kattava selostus tapahtuneen rikoksen luonteesta, vaikka se ei henkilökohtaisen tutkimushaastattelun tavoin sisälläkään persoonallisia elementtejä eikä kattavaa motiivien ja syy-seuraussuhteiden käsittelyä. Tekijä on tarkastellut esitutkintapöytäkirjoista saatua informaatiota tosiasiatietona. Toisin sanoen sekä poliisin selostusta tapahtuneesta rikoksesta että osallisten kuulustelukertomuksia on käsitelty totuudenmukaisena tietona. On kuitenkin tarpeen muistaa, että sekä poliisilla että eri osallisilla on erilaisia intressejä. Poliisin käyttämät strategiat tähtäävät rikoksen selvittämiseen ja syyllisten löytämiseen, epäiltyjen strategiat puolestaan rikoksesta mahdollisimman vähäisellä tuomiolla selviytymiseen. Esitutkinta-aineiston perusteella rikollisiin tekoihin syyllistyneiden skinien lukumääräksi tuli 48, ja he olivat kyseisenä ajanjaksona iältään 15-20 -vuotiaita nuoria miehiä, joihin kohdistui 424 yksittäistä rikosepäilyä. Rikosepäilyjä on tarkasteltu muun muassa tapahtuma-ajan, -paikan sekä syyllisiksi epäiltyjen ja eri rikoslajien suhteen. Yhtenä tarkastelukriteerinä on ollut rikosepäilyn rasistisuus. Tulokseksi tuli, että väkivaltarikoksia oli 167 (39%), omaisuusrikoksia 155 (37%) ja muita rikoksia 102 (24%) kaikista rikoksista. Väkivaltarikoksiin sisältyvät henkeen ja terveyteen kohdistuvat fyysistä väkivaltaa sisältävät rikokset, joita ovat eriasteiset pahoinpitelyt, tapon yritykset ja virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, sekä psyykkistä väkivaltaa käsittävät rikokset, joita ovat pakottamiseen, kiristykseen ja kunnian loukkaukseen liittyvät rikokset. Omaisuusrikoksiin kuuluvat sekä omaisuuden anastus että sen vahingoittaminen. Muihin rikoksiin luetaan esimerkiksi liikennerikokset, alkoholiin liittyvät rikokset ja huumausainerikokset.
|