Yliopistologo

M.A. (history) Audronė Janužytėn yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja

Historians as Nation State-Builders: the Formation of Lithuanian University 1904-1922 (Historioitsijat kansallisvaltion perustajina: Liettuan yliopiston perustaminen 1904-1922)

tarkastetaan 28.5.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin B auditoriossa B 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Miroslav Hroch (Kaarlen yliopisto, Praha). Kustoksena toimii akatemiaprofessori Marjatta Hietala.

***

Audronė Janužytė on syntynyt Panevėžysissa Liettuassa ja hän on suorittanut Master of History tutkinnon Eotvos Lorandin yliopistossa Budapestissa Unkarissa (Central European University). Vuodesta 2004 lähtien hän on työskennellyt lehtorina Vilnan kasvatustieteellisessä yliopistossa.

Janužytėn väitöskirja ilmestyy sarjassa Studies in European Societies and Politics, Tampere University Press, Tampere 2005. ISBN 951-44-6312-9. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 441, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6313-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Audronė Janužytė, +370 686 72832 (koti), audraj@vpu.lt

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjan tarkastelun kohteena on Liettuan itsenäisyyden alkuvaiheet ja liettualaisten historiantutkijoiden osuus tässä prosessissa 1900-luvun alussa. Tutkimuksesta käy ilmi, miten vaikeissa olosuhteissa  ja paineissa, keskellä Venäjän, Puolan ja Saksan poliittisia kriisejä ja sotaa Liettuan itsenäisyys toteutui.

Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle erilaisista nationalismin määrittelyistä ja tekijä tukeutuu erityisesti Anthony D. Smithin määrittely, jonka mukaan nationalismi on ideologinen liike, joka edellyttää, että sellainen yhteisö, jota jotkut pitävät kansana, saa autonomian. Smithin teoria korostaa etnisten tekijöiden tärkeyttä kansallistietoisuudelle.

Aluksi tutkimuksessa tarkastellaan liettualaisten historioitsijoiden käsitystä nationalismista ja toimintaa Liettuan kansallisvaltion luomiseksi. Liettualaiset historioitsijat pitivät 1900-luvun alussa johtavana aatteenaan nationalismia ja päämääränään valtiollista itsenäisyyttä. Useiden historioitsijoiden joukosta tärkeimmiksi nousevat Petrus Klimas ja Augustinus Voldemaras. Tutkimuksen toisessa osassa osoitetaan miten suuri merkitys yliopistolla ja korkeammalla opetuksella oli Liettuan itsenäisyydelle. Kansallismieliset liettualaiset keskittivät toimintansa kansansivistykseen ja korkeampaan koulutukseen, mikä kulminoitui erityisesti yliopiston perustamiseen. Tutkimus on samalla myös yliopistohistoriaa. Tutkimuksesta ilmenee yliopiston toiminnan käynnistäminen sekä eri osastojen ja opintokokonaisuuksien muodostaminen ja tähän vaiheeseen liittyvät eri osapuolien väliset näkemyserot. Kun yliopisto perustettiin helmikuussa 1922, sitä luonnehdittiin Liettuan itsenäisyyden tukipylvääksi. Mallina oli ollut Saksan yliopistolaitos. Lisäksi tarkastellaan yliopiston suhteita ulkomaisiin erityisesti läntisiin yliopistoihin ja esitetään opiskelijatilastoja.  

käyntiä 12.05.2005 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto