Yliopistologo

THM Hannu Lammen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Miehen sydäninfarktikokemus: fenomenologinen tutkimus sairastumisesta ja potilaana olemisesta (Facing Acute Myocardial Infarction: phenomenological research of men facing illness and as patients)

tarkastetaan 26.8.2005 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen isossa luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Arja Isola (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Päivi Åstedt-Kurki.

***

Hannu Lampi on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut terveydenhuollon maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 1996 lähtien lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikkössä.

Lammen väitöskirja ilmestyy Diakonia-ammattikorkeakoulun sarjassa JULKAISUJA  A Tutkimuksia 12, Helsinki 2005. ISBN 952-5266-88-5, ISSN 1455-9919. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 462, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6391-9, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Diakonia-ammattikorkeakoulu, Maistraatinportti 2A, 00240 Helsinki, puh 020 160 6201, fax 020 160 6222, tilaukset@mail.diak.fi.

Lisätietoja: Hannu Lampi, 040 869 6004 (koti), 020 160 6016 (työ), Hannu.Lampi@diak.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tämän kvalitatiivisen, fenomenologisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella ja kuvata miehen sydäninfarktikokemusta äkillisen, henkeä uhkaavan sairauden ja potilaana olemisen näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella saadaan ymmärrystä sydäninfarktikokemuksesta ja kokemuksen merkityksistä.

Tutkimustehtävät olivat:
1.      Millaisena sydäninfarktiin sairastunut mies kokee äkillisen, henkeä uhkaavan sairautensa?
2.      Millaisena sydäninfarktiin sairastunut mies kokee potilaana olemisensa?
3.      Millainen on miehen sydäninfarktikokemusta kuvaava merkitysverkosto?

Tutkimuksen aineistoa kerättiin kahdesta lähteestä. Toinen osa aineistosta koostui sydäninfarktiin sairastuneiden (n = 17) avoimista haastatteluista (n = 29). Tiedonantajia haastateltiin yhdestä neljään kertaan. Tämä aineisto kerättiin pääkaupunkiseudulla. Haastattelut tehtiin tiedonantajien sairausloma-aikana. Aineiston toisena osana oli julkaistujen muisteluteosten aineisto (n = 2). Julkaistut muisteluteokset olivat omaelämäkerrallisia teoksia, joissa sydäninfarktiin sairastuneet kertoivat sydäninfarktikokemuksestaan. Tutkimuksen tiedonantajat olivat 44-63-vuotiaita.

Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kuusi yläsisältöaluetta, jotka jakautuivat alasisältöalueisiin. Yläsisältöalueet ovat seuraavat: kuolemanvaarassa oleminen, hoidonantajien ominaisuudet, sairaalapotilaaksi joutuminen, perheen kohtaaminen, kohtalotoveruuden jakaminen ja sairaalasta kotiutuminen. Tutkimuksen tuloksista muodostettiin miehen sydäninfarktikokemusta kuvaava merkitysverkosto.

Tutkimuksessa käytetty fenomenologinen analyysimenetelmä ei ollut selkeästi aiemmin julkaistun menetelmän mukainen. Analyysimenetelmällä oli kuitenkin yhtymäkohtia Giorgin kehittämään fenomenologisen psykologian metodiin ja Perttulan  siihen tekemään laajennokseen.

Kliinisenä fenomenologisena tutkimuksena tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa kliinistä hoitotyötä hyödyntävää tietoa. Tulokset kartuttavat ja täydentävät sydäninfarktiin sairastuneiden potilaiden hoitamisen tietoperustaa. Tuloksia voidaan hyödyntää sydäninfarktiin sairastuneiden ja heidän perheidensä hoidon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Saatu tieto muun muassa monipuolistaa hoidonantajien tietämystä sydäninfarktiin sairastuneiden äkillisen, henkeä uhkaavan sairauden ja potilaana olemisen kokemuksista. Tutkimustietoa voidaan käyttää avoterveydenhuollossa ja sairaalassa. Uuden tiedon avulla on mahdollista kehittää sydäninfarktiin sairastuneiden näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä.

Tutkimustietoa voidaan käyttää laajemminkin sydäntauteja sairastavien potilaiden hoidon kehittämiseen sekä terveydenhuoltohenkilökunnan perus-, täydennys-, erikoistumis- ja jatkokoulutuksessa.  Saaduilla tuloksilla on merkitystä miehen yksilöllisen hyvinvoinnin sekä yleisimminkin maamme miesväestön terveyden kannalta. Myös potilaat itse ja heidän perheensä hyötyvät tiedosta, koska se auttaa oman ja läheisen sydäninfarktikokemuksen ymmärtämistä.


käyntiä 12.8.2005 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto