 |
FL Petri Räsäsen filosofian alaan kuuluva väitöskirja Schopenhauer and Kant's Transcendental Idealism
(Schopenhauer ja Kantin transsendentaalinen idealismi) tarkastetaan 15.10.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere Vastaväittäjänä on dosentti Markku Leppäkoski (Tukholman yliopisto). Kustoksena toimii professori Leila Haaparanta.*** Petri Räsänen on syntynyt Kuopiossa ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa. Räsäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1106, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6420-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 470, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6421-4, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Petri Räsänen, 050-436 8681 (koti), E.Petri.Rasanen@uta.fiLEHDISTÖTIEDOTE Tutkimuksen kohteena on saksalaisen filosofin Arthur Schopenhauerin (1788-1860) filosofia. Tarkoituksena on selvittää Schopenhauerin filosofian suhdetta toisen saksalaisen filosofin, Immanuel Kantin (1724-1804), filosofiaan.
Tutkimus perustuu Schopenhauerin ja Kantin tekstien lähilukuun, jossa on käytetty apuna Kant- ja Schopenhauer- tutkijoiden tulkintoja näistä teksteistä.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat: 1) Schopenhauer hyväksyy Kantin filosofian perusajatuksen subjektin roolista ns. teoreettisen tiedon perustana ja rajoittajana. Tältä osin hän asettuu ns. transsendentaalifilosofian perinteeseen, jossa ajatus tiedon rajoista on keskeinen. 2) Schopenhauerin filosofiaa voidaan lähestyä tämän päivän Kant-tutkimuksen tekemästä erottelusta ns. kahden maailman teorian ja kahden aspektin teorian välillä. Schopenhauer hyväksyy kahden aspektin teorian, jossa ajatuksella tiedon rajoista on keskeinen merkitys ja joka pyrkii muodostamaan uudenlaisen (arkiajattelusta ja tieteellisestä ajattelusta eroavan) lähestymistavan maailman ja subjektin suhdetta koskeviin kysymyksiin. Schopenhauer hylkää kahden maailman teorian, joka ylittää em. tiedon rajoitukset ja jonka lähestymistapa maailman ja subjektin suhdetta koskeviin kysymyksiin on perinteisempi. Tutkimuksen anti kansainväliselle Schopenhauer-tutkimukselle on kahtalainen. Toisaalta se nostaa esiin Schopenhauerin suhteen Kantin filosofian tiedon rajoja painottavaan puoleen. Toisaalta tutkimus liittää Schopenhauerin filosofian keskusteluun em. kahden maailman- teorian ja kahden aspektin- teorian välillä.
Tutkimus edustaa filosofianhistoriallista tutkimusta. Sen pohjalta voidaan edetä erityiskysymyksiin koskien Schopenhauerin käsityksiä tietokykymme, metafysiikan ja filosofian luonteesta.
|