![]() |
FM Nina Monosen syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja Polymorphisms in genes associated with androgen biosynthesis and metabolism as risk factors for human prostate cancer
(Androgeenien biosynteesin ja metaboliaan osallistuvien geenien muutokset eturauhassyövän riskitekijöinä) tarkastetaan 4.11.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1 auditoriossa, Biokatu 6, Tampere. Vastaväittäjänä on professori Kari Hemminki (German Cancer Research Center, Heidelberg). Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi.*** Nina Mononen on syntynyt Valkealassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Turun yliopistossa. Vuodesta 1998 lähtien hän on toiminut tutkijana eturauhassyövän genetiikkaa tutkivassa ryhmässä. Monosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1108, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6433-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 473, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6434-6, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Nina Mononen, 040 737 0305 (koti), (03) 3117 4059 (työ), nina.mononen@uta.fiLEHDISTÖTIEDOTE Perimä ja eturauhassyöpäriski
Miessukupuolihormonien eli androgeenien valmistukseen ja aineenvaihduntaan osallistuu joukko geenejä, joiden muutokset voivat vaikuttaa eturauhassyöpäriskiin. Tällaisen hypoteesin esittää Nina Mononen tutkimuksessaan, joka perustuu laajaan eturauhassyöpäpotilaista kerättyyn näyteaineistoon.
Tutkittujen geenien joukosta löytyi kaksi geenimuutosta, joiden havaittiin lisäävän syöpäriskiä suomalaisessa väestössä. Yksilötasolla lisääntynyt riski oli kuitenkin vähäinen. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä myös Suomessa ja uusien syöpätapauksien määrä on yhä kasvussa. Eturauhassyöpä on monitekijäinen sairaus, jossa taudinkuva vaihtelee eri potilailla. Oireettomia eturauhassyöpiä löydetään yhä useammin PSA-testin käytön yleistyessä. PSA on veren seerumista mitattava merkkiaine, jonka pitoisuus lisääntyy mm. eturauhassyövässä. Tällä hetkellä ei pystytä ennustamaan, millä todennäköisyydellä oireeton syöpä muuttuu varsinaiseksi kliiniseksi taudiksi eikä myöskään taudin kulkua eri potilailla. Siksi ennustetekijöitä kaivattaisiin kipeästi, sillä nyt kaikki havaitut syövät johtavat hoitotoimenpiteisiin. Monosen tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että osalla tutkituista geenimuutoksista voi olla vaikutus eturauhassyövän taudinkuvaan. Erityisesti aromataasi-entsyymiä koodaavan geenin muutoksen havaittiin esiintyvän selvästi useammin sellaisilla eturauhassyöpäpotilailla, joiden syöpä ei ollut levinnyt.
|