 |
LL Jukka Pitkäsen molekyylilääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Characterisation of the Autoimmune Regulator (AIRE) Protein. Autoimmunity on a Molecular Level
(Autoimmune regulator (AIRE)- proteiinin karakterisointi. Autoimmuniteetista molekyylitasolla) tarkastetaan 2.12.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1 auditoriossa, Biokatu 6, Tampere. Vastaväittäjänä on akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Kai Krohn.*** Jukka Pitkänen on syntynyt Tampereella ja suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Pitkäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1115, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6458-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 482, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6459-1, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Jukka Pitkänen, (03) 3551 7757 (työ), jukka.r.pitkanen@uta.fiLEHDISTÖTIEDOTE APECED (autoimmuuni polyendokrinopatia, kandidoosi, ektodermidystrofia) on harvinainen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jota sairastaa hieman alle 100 suomalaista. Kyseessä on oireyhtymä, joka koostuu useista eri elimiin kohdistuvista tautikomponenteista. Tyypillisiä sisäeritysrauhasten toiminnan häiriöitä ovat lisäkilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta eli Addisonin tauti ja tyypin I diabetes. APECED:n liittyy ihon ja limakalvojen immuunipuolustuksen häiriö, ja lähes kaikilla suomalaisilla potilailla on ainakin jossakin elämänsä vaiheessa krooninen hiivatulehdus, yleisimmin suun limakalvoilla. APECED periytyy peittyvästi, ja tautia välittävä viallinen geeni on tunnistettu vuonna 1997: virheet AIRE (autoimmune regulator, autoimmuniteetin säätelijä)- geenissä aiheuttavat tämän oireyhtymän. Kyseessä on pääasiassa kateenkorvassa ilmentyvä geeni jota vastaava proteiini on keskeisessä roolissa immuunijärjestelmän T-solujen valinnassa yksilön kehityksen aikana. Normaalin AIRE:n toiminnan puuttuessa kateenkorvasta pääsee verenkiertoon T-soluja jotka tunnistavat elimistön omia kudoksia aiheuttaen autoimmuunitulehduksen, mikä taas johtaa kohde-elinten toiminnan häiriöihin ja siten APECED-oireyhtymän kliinisiin oireisiin ja löydöksiin. Tässä tutkimuksessa on selvitetty AIRE-proteiinin toimintaa solu- ja molekyylitasolla, sen vuorovaikutuksia muiden proteiinien kanssa, sekä sen solunsisäistä jakautumista tavoitteena löytää niitä mekanismeja joilla AIRE vaikuttaa immuunijärjestelmän kehittymisessä. Tutkimus osoittaa, että AIRE toimii geenien luennan eli transkription säätelijänä, lisäten transkriptiota erilaisissa kokeellisissa transkription säätelymalleissa. Tutkimuksessa tunnistettiin ensimmäinen AIRE:n sitoutuva proteiini CBP, joka osallistuu koaktivaattorina AIRE:n aiheuttamaan transkription säätelyyn edellä mainituissa mallijärjestelmissä. Lisäksi nämä proteiinit yhdessä lisäävät interferoni beeta- geenin transkriptiota solumalleissa. Solun tumassa nämä proteiinit sijaitsevat, tietyissä olosuhteissa, samoissa pyöreissä nuclear body- rakenteissa. Lisäksi tässä väitöskirjatutkimuksessa kuvataan AIRE-proteiinissa useita tunnettuja proteiinialueita sekä niiden osuus AIRE:n toiminnassa ja solunsisäisessä jakautumisessa. Tulokset viittaavat kahden AIRE:n toiminnnan säätelymekanismin olemassaoloon. Ensiksi, AIRE kilpailee CBP-proteiinin solunsisäisestä sijoittumisesta nuclear body- rakenteisiin PML-proteiinin kanssa. Toiseksi, AIRE:n solunsisäinen sijoittuminen ja proteiinin määrä on proteasomi-ubikitiinijärjestelmän säätelyn alaista. Väitöskirjatutkimuksessa osoitettu transkription säätely on ensimmäinen biokemiallinen funktio, joka AIRE-proteiinille on kuvattu. Tämä väitöskirjatyö on perustutkimusta joka auttaa selvittämään tämän erittäin tärkeän geenin osuutta normaalin immuunijärjestelmän kehityksessä. |