Research projects | Commissioned research projects | Doctoral dissertation projects | Sente projects | Finished projects
Hankkeessa analysoidaan, millaisten prosessien kautta tieto uusien
metsäyrittämisen muotojen sosiotaloudellisista vaikutuksista välittyy
kansallisen tason metsäpolitiikan valmisteluun Suomessa. Tutkimuksen
päätavoitteina on 1)selvittää, minkälaista asiantuntijuutta tarvitaan
muokkaamaan paikallinen tieto muotoon, joka on politiikkaprosessin
kannalta merkityksellinen ja vaikuttava ja 2) lisätä teoreettista ja
käytännöllistä ymmärrystä metsävarojen käytön dynaamisista
sosiotaloudellisista vaikutuksista.
Tutkija: Maria Åkerman
Rahoittaja: Suomen Akatemia
The conservation of nature has entered the political agenda with an unexpected force in the course of the 20th century. The scope of conservation has become virtually all-encompassing and, as a consequence, conservation measures interfere with other sectors of public policy as well as livelihood practices of local people. With the broadening of the focus of conservation, understanding of what the appropriate targets are is undergoing change as well. Processes get emphasis instead of entities, and priorities have to be broadened. The project analyzes these novel demands on conservation policy, drawing upon the recent shift in policy analysis from a "classical modernist" to a "reflexive", "deliberative" and "discursive" research perspective. The project is focused on four case studies, each one of which represents a concrete, ongoing conservation process. The cases are: (1) Nature as a potential in planning a new suburb: the case of Vuores. (2) Integrating voluntary habitat conservation with forest management. (3) Living together with a strictly protected species in an urban context: the flying squirrel. (4) Protecting an endangered butterfly within a suburban matrix: the false heath fritillary butterfly.
Researchers: Yrjö Haila, Ari Jokinen, Eveliina Asikainen, Nina Nygren.
Funding period: 2008-2011.
Source of Funding: The Finnish Academy.
Osallistuminen ko. kansainvälisen hankkeen toteuttamiseen arvioimalla Helsingin kaupungin verkkosivut. Tutkimuksen päävastuu on Rutgersin yliopiston E-Governance Institute -yksiköllä yhteistyössä etelä-korelaisen Sungkyunkwanin yliopiston kanssa.
Tutkijat: Aroon Manoharan, Ari-Veikko Anttiroiko, Maria Paavola.
Kesto: 2007-2008
Hankkeessa tutkitaan sitä, miten kilpailullisia markkinoita ja yhteistyömarkkinoita koskevat markkinainnovaatiot integroivat julkisia ja yksityisiä palveluja toisiinsa. Tutkimusprojektissa analysoidaan markkinainnovaatioiden potentiaalia ja merkitystä ja luodaan malleja julkisten ja yksityisten palvelujen integroitumiselle sekä kuvataan markkinainnovaatioiden ja palveluintegraation dynamiikkaa. Hanketta koordinoi Tampereen yliopiston Taloustieteiden laitos. Hankkeen yhteistyöosapuoliin kuuluvat lisäksi Tampereen yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitos, Turun kauppakorkeakoulun Kilpailuinstituutti sekä Glasgow Caledonian University. Hankkeen johtaja on Pekka Valkama.
Tutkijat: Pekka Valkama (johtaja), Ari-Veikko Anttiroiko, Olavi Kallio, Pentti Siitonen, Aki Koponen, Pentti Meklin, Stephen Bailey
Kesto: 2007-2008
Rahoittaja: Hankkeen päärahoittaja on Tekes.
This 3-year Research Network is set up to coordinate and develop research in democratic network governance from the perspective of political science and public administration. Governance networks are today established in the Nordic countries in order to bring public and private actors together to enhance the production of efficient and legitimate policy goals and policy outcomes. However, the current nature of political processes calls for theories that are able to evaluate the democratic problems and potentials of governance networks. The network will test Nordic democratic governance by taking stock of relevant research from the five Nordic countries, set up a survey of stakeholders in network governance, develop comparative theoretical frameworks and make possible an assessment of the democratic character of Network governance. The network will enhance research cooperation between the most prominent Nordic researchers in this research field, and it will start a synergy process that will consolidate Nordic research on the international research scene. Network funding will be used to make tight coordination of the research possible and to finance exchange of researchers between the teams, set up conferences, invite international scholars to participate and involve practitioners to discuss varions aspects of governance. It is foreseen that two edited books and a significant number of journal articles will come out of the cooperation.
Avainsanat: Governance, democrazy, Local government
Tutkijat: Arto Haveri, Jenni Airaksinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Inga Nyholm, Teele Pehk
Kesto: 1.9.2006 - 31.12.2009
Tutkijat: Arto Haveri (vastuuhenkilö), Jenni Airaksinen
Kesto: 1.8.2007 - 31.12.2008.
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hanke on osa Tampereen yliopiston tutkimuksen huippuyksikköä Centre of Excellence in the Research of Transnational Socio-Cultural Processes (TRAP). Yksikön viisi hankekokonaisuutta tarkastelevat paikallisen ja globaalin politiikan vuorovaikutteista suhdetta kysymällä paitsi miten globaalit muutokset vaikuttavat kansallisvaltioihin, myös miten paikalliset sosio-kulttuuriset prosessit heijastuvat siihen mitä yleisesti pidetään globaalina tasona. Hanke Spatial socialisation in/to a compressing world tukee TRAPin tavoitteita analysoimalla kontekstissa. Koulu edustaa yhtä merkittävimmistä valtion kansallisen ja ylikansallisen välittymistä koululaitoksen ylläpitämistä sosialisaation instituutioista. Se on yhtä aikaa sosiaalisen uusintamisen paikka, jossa lapset tutustuvat esimerkiksi kansalliseen ja kansainväliseen historiaan ja maantieteeseen, sekä kulttuurisen uudistumisen konteksti, jossa lapset muodostavat neuvotellen uusia kulttuurisia ja tilallisia identiteettejä. Hankkeessa tarkastellaan maantieteellisten käsitysten, mielikuvien ja hahmotusten muodostumista ja haastetaan globalisaatiota koskevia perusteettomia yleistyksiä. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan 'kansalliseen' ja 'ylikansalliseen' liittyvien merkitysten muutosta sekä muutosten syitä ja seurauksia.
Tutkijat: Jouni Häkli (tutkimuksen
johtaja), Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen, Kirsi Pauliina Kallio,
Hanna-Mari Ikonen, Timo Poutiainen, Kristiina Vihmalo
Kesto:
Rahoittaja: Tampereen yliopiston rahoitus TRAPille alkaa vuonna 2008
Hankkeessa tarkastellaan kansan ja kansallisvaltion tilallista olemusta koskevien uusien käsitysten muodostumista. Myös erilaisten tilallisuuden muotojen, kuten 'alueellisuuden', 'verkostojen' ja 'notkean tilan' rakentumista tarkastellaan. Konkreettisesti hankkeessa tutkitaan, millä tavalla nämä tilallisuudet vaikuttavat ja vuorovaikuttavat suomalaisessa maantiedesisältöisessä kouluopetuksessa (historia, maantieto, yhteiskuntaoppi). Vaikka useimmat sosio-kulttuuriset käytännöt Suomessa ja muualla ovat sidoksissa moderniin alue- ja territoriokeskeiseen maailmankuvaan, on olemassa merkkejä uudenlaisista identiteeteistä ja sitoutumisen muodoista, jotka haastavat Euklidisen tilakäsityksen hallitsevan aseman. Hankkeessa tarkastellaan näitä uusia kulttuurisia muotoja vertaamalla koulun uusintamaa maailmankuvaa nuorten vertaiskulttuurisesti tuottamiin tilallisiin identifikaatioihin.
Tutkijat: Jouni Häkli, Kirsi Pauliina Kallio, NN (tutkijakoulutettava)
Kesto:
Rahoittaja: Hanke toteutuu osana TRAP yksikköä
Tutkijat: Pekka Jokinen, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa
Kesto:
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Tutkijat: Pekka Jokinen. Yhteistyötahot MTT ja SYKE.
Kesto:
Rahoittaja: MMM
Postdoc -tutkimuksessani tutkin Suomen siirtokarjalaisten ja sotalasten paikkatunnetta Paikkatunne rakentuu useiden ajallisten ja tilallisten ulottuvuuksien kautta: menetetty kotipaikka, uusi sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti, lapsuuden kokemukset sodanajan sijoitus- perheissä, muistikuvat Suomessa olevasta kodista.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida yhteisöllisen identiteettipolitiikan mekanismeja pitäen mielessä Suomen sotien luoma yhteiskunnallinen tilanne sekä siirtolaiskokemusten sosiaalinen ja kulttuurinen luenta. Tutkimuksessani vertailen siirtokarjalaisten ja sotalasten identiteetti prosesseja ja selvitän erityisesti iän vaikutusta tilallisen identiteetin syntyyn. Sekä siirtokarjalaisten että sotalasten kokemukset selventävät jokapäiväisen tilallisen identiteetin merkitystä ihmisten orientaatiossa ympäröivään maailmaan.Hanke on kolmivuotinen väittelyn jälkeinen tutkimushanke.
Tutkijat: Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen
Kesto: 2004-2008
Rahoittaja: Suomen Akatemia, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta
Tutkimusprojektissa toteutetaan Kouvolan seudulla vuonna 2003 käynnistyneen Innorail- aluekehityshankkeen kolmivaiheinen seurantatutkimus. Tutkimus on alkanut syksyllä 2004, jolloin tehtiin ensimmäinen haastattelukierros. Ensimmäisessä seurantatutkimuksen vaiheessa mielenkiinto kohdistui verkostomaisen kehityshankkeen ensiaskeliin ja erityisesti alueellisten toimijoiden toimintakulttuurin kriittisiin kehitysvaiheisiin. Seurantatutkimuksen toisessa vaiheessa päivitettiin hankkeen kehitystä vuodesta 2004 vuoteen 2006. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli verkoston toimintakulttuuri ja sen kehittyminen. Toteutustapana toisessa vaiheessa oli sähköisesti lähetettävä lomaketutkimus. Seurantatutkimuksen kolmas vaihe toteutetaan vuonna 2008.
Tutkijat: Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen, Kirsi Sutinen
Kesto:
Focussing on selected key areas of the 6th EU Framework Programme for
Research and Technology, PAGANINI investigates the ways in which
participatory practices contribute to problem solving in a number of
highly contentious fields of EU governance. PAGANINI looks at a
particular dynamic cluster of policy areas concerned with what we call
“the politics of life”: medicine, health, food, energy, and
environment.
Under “politics of life” we refer to dimensions of life that are only
to a limited extent under hu-man control - or where the public has good
reasons to suspect that there are serious limita-tions to
socio-political control and steering. At the same time, “politics of
life” areas are strong-ly connected to normative, moral and value-based
factors, such as a sense of responsibility towards the non-human
nature, future generations and/or one’s own body. In these areas
tra-ditional mechanisms of governance can be seen to hamper
policymaking and much institu-tional experimentation has been taking
place.
The final conference of PAGANINI was held in Vienna in June 2007. For
final reports of the work packages, see PAGANINI-homepage:
http://www.paganini-project.net/.
Tutkijat (Tampere): Yrjö Haila, Ari Jokinen
Kesto: 2004–
Rahoittaja: Euroopan unionin6. puiteohjelma
The partners of this multidisciplinary consortium are Finnish
Environmental Institute (SYKE), University of Helsinki, Department of
Mathematics, and University of Tampere, Department of Regional Studies
(environmental policy), The consortium proposes to take a holistic
approach to studying and managing the ecological effects of genetically
modified organisms (GMOs) in the boreal environment. Environmental
policy at the University of Tampere is responsible for the workpackage
on societal risks. The main task is to establish and moderate a public
dis-cussion forum on GMOs on the internet (www.gmfoorumi.fi).
The research and use of GMOs has been accompanied by lively public
controversies becau-se of the risks they are commonly thought to bring
about. Our starting points are, first, that the risk perception
concerning GMOs is a social fact, and second, that the public at large
evalu-ates such risks in a different framework than scientists and
specialists. Hence, public discus-sion is a valuable resource which
helps to detect such aspects of social risk management that go
undetected among specialists.
Active moderation of “GM-forum” ended in April 2007.
Researcher (Tampere): FM Timo Takala.
Research period: 2004–
Funded by: the Ministry of the Environment, as a part
of the Research Programme on Envi-ronmental, Societal and Health
Effects of Genetically Modified Organisms (ESGEMO); other parts of
ARGUE are funded by the Academy of Finland.
Hanke tuottaa tietoa siitä, miten luonnonolot voidaan huomioida uusien
asuinalueiden kaa-voituksen yhteydessä sekä uudentyyppisten
luontoalueiden luomisen että arvokkaiden luon-tokohteiden vaalimisen
näkökulmasta. Tutkimuskohteeksi valitulle Vuoreksen alueelle luo-daan
järjestelmä luonnon pitkän aikavälin muutoksen seuraamiseksi. Samalla
selvitetään sitä, millaisia merkityksiä lähiluonto saa asukkaiden
elämänkäytäntöjen yhteydessä sekä miten nämä arvostukset voidaa nostaa
keskusteluun ja muuttaa kaavoitukseen soveltuviksi ohjeiksi mm.
internettiä käyttäen. Hanke selvittää, miten Vuoreksen alueen
”suunniteluvara” voidaan eri mittakaavatasoilla käyttää hyväksi siten,
että sekä luontoarvot että asukkaiden lähiluonto-toiveet tulevat
huomioiduiksi.
Tutkija: FM Eveliina Asikainen.
Kesto: 2005–
Rahoittaja: Maj ja Tor Nesslingin säätiö
This two-year research project focuses on democratic network governance
from the perspec-tive of public administration and local government
studies. The objective of the research is to examine steering and
democracy of the new governance networks. This is partly done by the
research team’s own research activities and partly through exchange of
comparative research results and through joint research activities
within a group of Nordic researchers. Governance networks are today
established in Finland as well as in other Nordic countries in order to
bring local level actors together to enhance the production of
efficient and legitimate policy goals and policy outcomes. However, the
current nature of governance processes calls for theories that are able
to evaluate steering and democracy problems and potentials of
governance networks. The research group will take stock of the new
forms of interactive local governance, analyse how interactive
governance can be regulated or steered by the measures of public
authorities, compare the forms, function and development of network
governance across Nordic countries and analyse network governance from
some main theoretical perspectives as democratic theory, institutional
theory and theory of negotiated order.
Researcher: Haveri Arto
Research period: 1.8.2007 – 31.12.2008
Funded by: Suomen Akatemia, varttuneen tieteenharjoittajan rahoitus
Yhä merkittävämpi osa kunnan tehtävistä hoidetaan muiden kuin
elimellisesti kunnan omaan organisaatioon kuuluvien yksiköiden
toimesta. Erilaiset enemmän tai vähemmän muodolliset verkostomaiset
toimintatavat ovat yleisiä myös silloin, kun suunnitellaan ja
valmistellaan myö-hemmin muodollisissa päätöksentekoelimissä
vahvistettavia poliittisia päätöksiä. Tämä ns. verkostohallinta onkin
osa yhä useamman kunnan johtamisen päivittäistä todellisuutta.
Tutkimuksessa vastataan kahteen kysymykseen:
a) Kuinka kunnat pyrkivät ja kykenevät ohjaamaan verkostoja?
b) Millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia verkostoihin sisältyy demokratian näkökulmasta?
Avainsanat: Kunnallishallinnon muutos, verkostot, ohjaus, demokratia.
Tutkijat: Haveri Arto (vastuuhenkilö), Teele Pehk
Rahoitus: Kunnallisalan kehittämissäätiö
Hankkeessa tarkasteltiin Lempäälän kuntakeskustan tulevaa kehittämistä
koskevan näke-myksen muotoutumista ja tuotettiin erilaisia menetelmiä
näkemyksen tuottamiseen. Hanke toteutettiin toisiaan täsmentävinä
vuorovaikutteisina työvaiheina, joihin osallistettiin yksittäisiä
kuntalaisia, kuntatasoisesta suunnittelusta vastaavia eri alojen
asiantuntijoita sekä poliittisia päätöksentekijöitä. Hanke toteutettiin
kolmen tutkimuslaitoksen yhteistyönä yhdyskuntatietei-den laitoksen
ryhmän vastatessa hankkeen koordinoinnista. Laitoksen ryhmä myös
suunnitteli ja toteutti hankkeessa tehdyt fokusryhmähaastattelut sekä
kantoi päävastuun erilaisten vuo-rovaikutteisten osioiden
suunnittelusta.
Konsortion muut jäsenet: Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy, ShopIn Research Oy
Tutkijat (TaY): dos. Ilari Karppi (hankkeen vast. johtaja), HM Anu Takala (projektipäällikkö)
Tilaaja: Lempäälän kunta.
SA:n Muuttuva Venäjä –tutkimusohjelman osahanke
Hankkeessa tarkastellaan alueellistumisen ja alueellisen yhteistyön
merkitystä venäläisen yri-tystoiminnan ja venäläisten
liiketoimintaympäristöjen kansainvälisessä integroitumisessa.
Yh-dyskuntatieteiden laitoksen osahankkeessa tarkastellaan erityisesti
Venäjän uutta erityistalo-usaluekonseptia mahdollisuutena edistää
korkean teknologian yritystoiminnalle suotuisten toimintaympäristöjen
muotoutumista. Konsortion koordinaattori TuKKK, Pan-Eurooppa
-Instituutti (prof. Kari Liuhto)
Tutkijat (TaY): dos. Ilari Karppi (hankkeen vast. johtaja), HM Elina Rantalahti (väitöskirjatutkija)
Hankkeessa kehitettiin työskentelyprosessia, jota hyödyntämällä
maaseudun kehittämiskysymysten parissa työskentelevät toimijat pystyvät
aiempaa paremmin tunnistamaan ja jakamaan hallussaan olevia ja
erilaisten verkostojensa kautta tavoitettavissa olevia tieto- ja
osaamisvarantoja. Hankkeen myötä tehtiin näkyviksi erityiset,
pirkanmaalaisen maaseudun kehittämistarpeita peilaavat ja toimijoiden
väliseen kanssakäymiseen ennakoitavuutta tuovat ja kehittäjäyhteisön
jäsenten jakamat pelisäännöt. Osana jatkuvaa kehittämisprosessia
hankkeen tulokset jalkautettiin muotoutuneen kehittäjäyhteisön
omaisuudeksi.
Tutkijat (TaY): dos. Ilari Karppi (hankkeen vast. johtaja), HM Anu Takala (kouluttaja/PBL-tutor
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten epäsymmetristen rajojen
yli tapahtuvaa raja-alue- ja yritysyhteistyötä ja venäläisen
julkisyhteisön mahdollisuuksia, näkemyksiä ja resursseja tuottaa
yritystason toimijoille sellaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa
yritysten vastuullisen toiminnan.
Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että Venäjällä on olemassa ne
resurssit, joiden avulla on mahdollista edistää sellaisten
toimintaympäristöjen kehittämistä, joissa vastuullinen toiminta on
kannattavampaa. Kyse on kuitenkin myös siitä, kuinka Venäjän
julkisyhteisössä tämä tarve on tunnistettu ja kuinka tärkeäksi se
koetaan. Tutkimustietoa kerrytetään vertailemalla eri- ja samantasoisia
venäläisiä hallinnon tasoja ja niiden hallintamalleja keskenään ja myös
vertailemalla näitä tasoja ja malleja niiden vastinpareihin Itämeren
alueella.
Tutkijat: Rantalahti, Elina
1990-luvulla toteutetun yhteiskuntapolitiikan suunnanmuutoksen vaikuttavuuden arviointi
Institutionaaliseen tulkintaan perustuva ongelmakeskeinen
arviointitutkimus verotus- ja tulonsiirtojärjestelmään kohdistuneiden
lainsäädäntömuutosten välittömistä vaikutuksista toimeentulon
perusturvaan ja peruspalvelujen rahoitukseen.
Tutkimuksen kohteena on verotuksen, tulonsiirtojen ja verovaroin
rahoitettujen peruspalvelujen muodostama laaja kokonaisuus, josta
käytetään nimitystä tulojen uudelleenjakojärjestelmä. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää, miten tulojen uudelleenjakoa toteuttava
pohjoismai-nen hyvinvointivaltio on 1990-luvulta lähtien sopeutunut
toimintaympäristön ja hyvinvoinnin jakamista koskevien käsitysten
muutokseen. Sopeutumista tarkastellaan suunnanmuutoksena, joka on
toteutettu kolmikantayhteistyöllä verotusta ja sosiaaliturvaa koskevaan
lainsää-däntöön tehtyjen muutosten avulla. Tutkimuksessa tarkoituksena
on arvioida, miten suunnanmuutos onnistui? Minkälainen oli
suunnanmuutoksen vaikuttavuus? Jatkuiko pohjoismai-sen
hyvinvointivaltion menestystarina vai ajautuiko se sopeutumiskriisiin?
Tutkimustehtävänä on selvittää, miten verotusta ja sosiaaliturvaa
koskevaan lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet tulojen
uudelleenjakoa suorittavan verotus- ja tulonsiirto-järjestelmän
toimintaan. Vaikutuksia tarkastellaan verotuksen ja tulonsiirtojen
yhteensovitta-misen ja siitä aiheutuneiden yhteisvaikutusten kannalta.
Olettamuksena on, että verotuksen ja tulonsiirtojen välille on
muodostunut sellaisia riippuvuuksia ja toimintamekanismeja, jotka ovat
aiheuttaneet tulojen uudelleenjakoon ei-tarkoitettuja
haittavaikutuksia. Lisäksi oletetaan, että nämä haittavaikutukset ovat
heikentäneet 1990-luvulla toteutetun suunnanmuutoksen onnistumista.
Suunnanmuutoksen vaikuttavuutta arvioidaan selvittämällä, miten
suunnanmuutoksen yhteydessä verotukseen ja tulonsiirtoihin kohdistuneet
lainsäädäntömuutokset ovat vaikuttaneet pohjoismaisen
hyvinvointivaltion ydintoimintoihin eli
1. kuntien tuottamien peruspalvelujen rahoitukseen ja
2. kansalaisten toimeentulon perusturvaan
Ajallisesti tutkimus ulottuu 1990-luvun lamavuosista 2000-luvulle
globalisaation ja Kiina-ilmiön haasteisiin. Hallituskausittain
tarkasteltuna tutkimus ulottuu pääministeri Esko Ahon hallituk-sen
ajoista pääministeri Matti Vanhasen 2. hallituksen alkuvaiheeseen.
Tutkijat: Pentti Rönkkö
Tampereen teknillisen yliopiston Kaupunkitutkimuslaboratorion Pohjoinen metakaupunki -hanke.
Tutkija: Viljanen Ville
Kysymyksessä on Sisäasiainministeriön toimeksiannosta tehtävä riippumaton ulkopuolinen arviointi Kainuun hallintokokeilun toteuttamisesta ja vaikutuksista. Tutkimuksessa arvioidaan hallintokokeilun vaikutuksia mm. palvelujen järjestämiseen, kunnallistalouteen , kuntalaisten osallistumiseen, maakunnan alueelliseen kehittämiseen sekä viranomaisten välisiin suhteisiin. Avainsanat: Maakuntahallinnon uudistaminen, Kainuu, arviointi, kuntien välinen yhteistyö.
Tutkijat: Arto Haveri (vastuuhenkilö), Jenni Airaksinen, Ilari Karppi, Markku Sotarauta.
Kesto: 1.9.2005 - 31.12.2010
Tutkija: Viljanen Ville
Tilaaja: Tampereen kaupunki
lisensiaatintyö
Tutkimuksessa selvitetään, miten asuinympäristö toimii arkipäiväisten, mutta keskeisesti elämänlaatuun vaikuttavien toimintojen mahdollistajana tai esteenä.
Tutkijat: Tanja Helle
väitöskirjatyö
Mitä ympäristöpolitiikka -nimisen yliopistollisen oppiaineen normatiivinen perusta merkitsee opettaminen sisällölle?
Tutkija: Tanja Helle
Väitöskirjatyö
Tutkija: Jere Nieminen
Väitöskirjatutkimus
Tutkimus pureutuu luonnon ymmärtämiseen lähiösuunnittelussa ja
asukkaiden moninaisiin kokemuksiin lähiöluonnosta. Tutkimusalueina
ovat Hervanta ja Vuores Tampereella.
Tutkija: Asikainen, Eveliina
väitöskirjatyö
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen matkapuhelinklusterin ja
erityisesti Nokian Salon yksikön esimerkkien kautta teollisen tuotanto-
ja innovaatiotoiminnan siirrettävyyttä ja paikkariippuvuutta.
Tutkija: Viljanen Ville
Rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö
väitöskirjatyö
Tutkimuksessa analysoidaan ja arvioidaan kaupunkiuudistuspolitiikan muotoutumista Malmössä.
Rahoitus: Jenny ja Antti Wihurin säätiö, konteksti kansainvälinen
tutkijakoulu "European Ph.D. in Socio-Economic and statistical studies"
Tutkija: Takala, Anu.
Väitöskirjatyö
Väitöstutkimukseni kysymyksenasettelu perustuu käsitykseen Suomessa käydyn kansainvälistymiskeskustelun hallitsevasta asemasta yhteiskunnallisessa arvo- ja tavoitekeskustelussa. Toisena tutkimuksen lähtökohtana on ajatus kansallisesta identiteetistä sosiaalisesti tuotettuna yhteiskunnallisena rakenteena. Nykyisen Suomen kansallisen identiteetin tuottamisen ja käydyn yhteiskunnallisen diskurssin keskeisimpiä teemoja ovat olleet Suomen asema ja suhde muihin: minkälaisia Suomen ja suomalaisten pitää olla sopeutuakseen nykyiseen maailmaan ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa muiden rinnalla.
Väitöstutkimukseni keskeinen problematiikka liittyy kansallisen ja kansainvälisen suhteeseen: missä määrin kansallinen on kansainvälistä ja toisaalta kansainvälinen kansallista. Tutkimuksessani pureudun siihen, mikä on kansallisen ja kansainvälisen suhde suomalaisuuden konstruoimisessa ja erityisesti käydyssä kansainvälistymisdiskurssissa. Tarkastelen Suomessa käytyjä institutionaalisia kansainvälistymisdiskursseja jäljittämällä niiden alkuperää ja analysoimalla niiden sisältämiä merkityksiä, perusteluja, keinoja ja vallankäytön piirteitä. Tarkoitukseni on tutkia kansainvälistymisdiskursseja kahdella tasolla. Ensinnäkin selvitän kansainvälistymiskeskustelun ajallista ulottuvuutta eli milloin kansainvälist(y/ä)minen tuli vallitsevaksi kansalliseksi kertomukseksi, kansallisen identiteetin osaksi. Toiseksi tarkastelen kansainvälistymisdiskurssien merkityksellisiä sisältöjä.
Tutkijat: Kristiina Vihmalo
Kesto: 2007 -
Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää liito-oravan esiintymistä Tampereen kaupunkiseudun alueella sekä luoda mekanismeja liito-oravan esiintymisen ja maankäytön välillä syntyvien konfliktien ratkaisemiseksi. Liito-orava on EU:n luontodirektiiviin sisältyvänä lajina luonnon-suojelulain nojalla erityisesti suojeltu. Tutkimusten perusteella liito-orava tulee tietyin edelly-tyksin toimeen ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä, jopa kaupunkialueella. Liito-oravan suojelu on siis mahdollista kaavoituksen yhteydessä.
Tutkijat: HM Nina Nygrén, HT Ari Jokinen (Pirkanmaan Ympäristökeskus ja TaY).
Rahoittajat: Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä maa-
ja metsätalousministeriö. Hank-keen johtoryhmään kuuluivat edustajat
kaikista Tampereen seudun kunnista, Pirkanmaan ympäristökeskuksesta
sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.
Julkaisut: Hankkeen loppuraportti (Ari Jokinen ym.,
Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Suomen Ympäristö 20/ 2007) ilmeistyi
toukokuussa 2007.
Tutkijat: dos. Ilari Karppi, Lasse Oulasvirta, HM Anu Takala
Tutkijat: Ilari Karppi, Anu Takala
Kesto: 2007
Tutkijat: dos. Ilari Karppi, HM Anu Takala
Kesto: 2006-2007
Hankkeessa selvitetään valittujen Tampereen maakunnan kuntakeskusten yhteyksiä Tampereelle innovaatiotoiminnan, teknologiansiirron ja tietointensiivisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta. Hanke on osa Maaseutukuntien osaamiskeskittymät -hankekokonaisuutta
Tutkijat: Ari-Veikko Anttiroiko, Anitta Hietaniemi, Pekka Valkama, Olavi Kallio, Pentti Siitonen
Kesto: 2006-2007
Rahoittaja: Tietoyhteiskuntainstituutti
Hankkeessa toimitetaan 6-osainen teossarja Electronic Government: Concepts, Methodologies, Tools, and Applications. Teoksen toimittaa A.-V. Anttiroiko. Hankkeen rahoittaa teoksen amerikkalainen kustantaja IGI Global.
Tutkijat: Mehdi Khosrow-Pour et al., Ari-Veikko Anttiroiko
Kesto: 2006-2007
Kansainvälisellä tutkimushankkeella on kolme keskeistä tavoitetta. Ensiksikin luoda perustava ymmärrys siitä missä ja miten paikallista sosiaalista pääomaa muodostuu, ja miten tämä näkyy sosioekonomisessa kehityksessä. Toiseksi hankkeessa vertaillaan luottamukseen perustuvia sosiaalisia verkostojen kansainvälisesti kahden Italialaisen ja kahden Suomalaisen kaupungin välillä. Kolmanneksi hanke tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan ymmärtää mekanismeja tai prosesseja, jotka vaikuttavat paikalliseen innovaatiokyvykkyyteen. Yleisemmällä tasolla tutkimus valottaa tapoja, joilla paikka ja paikallisuus on edelleen vaikuttava voima tietoteollisessa verkostoyhteiskunnassa. Käytännöllisellä tasolla tutkimus auttaa paikantamaan sosioekonomisen kehittyneisyyden ongelmia, joita ei toistaiseksi ole tyydyttävällä tavalla tunnistettu.
Tutkijat: Jouni Häkli, Claudio Minca
(University of Newcastle), Timo Poutiainen, Mauro Cannone (University
of Newcastle), Heikki Kiviniitty
Kesto:
Rahoittaja: Suomen Akatemian hankerahoitus päättyi joulukuussa 2006. Tutkimustulosten julkaisemiseen tähtäävä kirjahanke jatkuu.
Hankkeessa tutkitaan sosiaalisen luottamuksen roolia kansainvälistä raja-alueyhteistyötä ehdollistavana kulttuurisena tekijänä. Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti luottamuksen maantieteellisyyttä ja erityisesti sitä, millaisia kulttuurisia oletuksia luottamuksen käsitteeseen liitetään kun sitä käytetään sosiaalisen pääoman teorioissa. Käsitteellisen tarkastelun lisäksi tutkitaan konkreettisesti Tornio-Haaparannan kaksoiskaupunkia ja sen kehittämishankkeita kansainvälisen luottamuksen näkökulmasta. Tarkastelussa huomioidaan sekä raja-alueyhteistyön ammattilaisten verkostoitumisessa että raja-alueen asukkaiden arjessa ilmenevä luottamus ja eritellään niiden keskinäistä suhdetta.
Tutkijat: Jouni Häkli
Kesto:
Rahoittaja: Suomen Akatemia rahoittama osuus toteutui 2005-2006. Hanke jatkuu julkaisutoiminnan muodossa
Projekti tarkastelee yksilöiden keinoja selviytyä yhteiskun-nallisista
muutoksista nostamalla muutokseen liittyvän paikkakoke-muksen
keskeiseksi osaksi tarkastelua. Tutkimuksen kannalta kiinnos-tavia ovat
epävarmuuden kokemus sekä yksilöiden ja ryhmien välinen kamppailu
vanhan ja muuttuvan järjestyksen välillä; sukupuolisidon-naiset
kokemukset ja sopeutumismallit merkittävien ihmisten omaa
elinympäristöä koskettavien muutosten olosuhteissa. Mainittuja
jännit-teitä tarkastellaan keskeisesti paikkakokemuksen läpi.
Tutkimusta tehdään neljässä osahankkeessa. Yhteisiä tavoitteita ovat 1)
haastaa globalisaatiokeskustelulle tyypillinen yleistäminen
tarkastele-malla laajoja yhteiskunnallisia muutoksia ihmisten
paikkasidosten läpi. 2) tarkastella paikan muuttuvia merkityksiä sekä
erityisten paikkojen kokemista ja kuvauksia, sekä tuottaa uutta tietoa
tavoista, joilla ihmiset selviytyvät suurten ja mahdollisesti
ahdistavien yhteiskunnallisten muu-tosten seurauksista. 3) Arvioida
kansallisten politiikkalinjausten rele-vanssia siltä osin kuin niissä
pyritään säätelemään globalisaation seurauksia paikallisella tasolla
Tutkijat: Jouni Häkli, Hanna-Mari Ikonen, Samu Pehkonen (Joensuun yliopisto)
Kesto: 01.01.2004-31.12.2006
Tutkimuksen rahoittaja: Suomen Akatemia
The partners of this multidisciplinary consortium are Finnish
Environmental Institute (SYKE), University of Helsinki , Department of
Mathematics, and University of Tampere , Department of Regional Studies
(environmental policy), The consortium proposes to take a holistic
approach to studying and managing the ecological effects of genetically
modified organisms (GMOs) in the boreal environment. Environmental
policy at the University of Tampere is responsible for the work package
on societal risks. The main task is to establish and moderate a public
discussion forum on GMOs on the internet ( www.gmfoorumi.fi ).
The research and use of GMOs has been accompanied by lively public
controversies because of the risks they are commonly thought to bring
about. Our starting points are, first, that the risk perception
concerning GMOs is a social fact, and second, that the public at large
evaluates such risks in a different framework than scientists and
specialists. Hence, public discussion is a valuable resource which
helps to detect such aspects of social risk management that go
undetected among specialists.
The consortium explores risks of GMOs from three complementary
perspectives, defined by (1) laboratory, (2) public sphere, and (3)
regulation. After analysing the processes through which GMO risks are
defined in each one of these domains, we use triangulation to find
premises for a socially legitimate regulatory framework for bio-safety.
Triangulation allows us to identify both linkages and discrepancies
between the frames that are habitually used in defining GMO risks in
the three domains. We expect that a socially legitimate regulation
should fulfil three criteria: first, that there is room for
articulation and rearticulation of uncertainties; second, that
potential for the building of mutual trust among different actors
exists; and third, that the regulatory framework for risk assessment
and management is open-ended and facilitates social learning in such a
way that the first two criteria can be fulfilled.
The specific goal of the working package is to study how the conditions
of public participation become constituted in risk assessment and
management and to provide new means for enhancing the effective
involvement of the public.
Researcher (Tampere): FM Timo Takala
Funding: the Ministry of the Environment, as a part of
the Research Programme on Environmental, Societal and Health Effects of
Genetically Modified Organisms (ESGEMO); other parts of ARGUE are
funded by the Academy of Finland.
Duration: 2004-2006
Environmental problems have raised new challenges for public
government. The institutional measures undertaken since the
“environmental awakening” of the 1960s and 1970s have not, however,
eliminated local environmental disputes. This development reflects the
fact that the environment is increasingly politicised as a constitutive
factor in contemporary society and culture. The environment does not
only present “problems” that ought to be “solved”, rather, various
elements of the environment gain symbolic meanings, and it is
increasingly a matter of political struggle who is able to define such
meanings in the public sphere. We call this novel field of political
struggle the politics of the environment.
The politics of the environment calls into question many established
institutions of the modern political system. Traditional political
divisions loose their relevance, and new political initiatives come
from the side of new actors such as citizen movements. Public
government consists of dynamic, interactive processes rather than fixed
decision-making structures; we use the term governance to incorporate
this change into our research agenda.
Citizen participation is often presented in environmental policy
literature as a remedy to the erosion of public authority, but citizen
participation has not always fulfilled expectations. In fact,
participation comes in many different guises in different situations;
it is no “magic bullet”. The aim of our project is to identify new,
incipient forms of citizen initiatives, which offer potential for
building new procedures of citizen participation in environmental
governance on the local level. We adopt an empirical perspective on the
study of political processes, and focus the study on the city of
Tampere as we are thoroughly familiar with the stages of the
politicisation of the environment in Tampere . The general objectives
of the project are (1) to identify novel forms of citizen participation
in environmental governance on the local level; (2) to increase both
theoretical and practical understanding of the possibilities and limits
of such participatory procedures, in particular, of the scaling
problems involved; (3) to analyse the politics of the environment in
Tampere, that is, the allocation of meaning and value to specific
elements of the environment as a political process; and (4) to
investigate new modes of participatory practices which would increase
the mutual understanding of the viewpoints of different actors.
Researchers: Markus Laine ja Jarkko Bamberg
Research period: 01.01.2004-31.12.2006
Funded by: the Academy of Finland
Kansallisen metsäohjelman ja Kauppa- ja teollisuusministeriön
bioenergiaohjelman tavoitteena on lisätä energiapuun, erityisesti
metsähakkeen, käyttöä Suomessa. Puun energiakäytön lisääminen on
perusteltua sekä aluetaloudellisesti että ympäristöpoliittisesti.
Erilaisilla tavoilla organisoida puun energiakäyttö paikallisesti on
kuitenkin hyvin erilaisia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Olemme
tutkimushankkeessamme selvittäneet, kuinka erilaiset tavat organisoida
puuenergian tuotanto ovat vaikuttaneet maaseudun elinvoimaisuuteen.
Erityisen huomion kohteena ovat olleet puun energiakäytön ympärille
syntynyt yritystoiminta sekä paikalliset innovaatiot.
Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu kaksi projektia: Suomen Akatemian
Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusohjelmaan kuuluva Puuenergian
kestävän käytön sosio-ekonomiset ehdot- hanke (2001-2004) sekä
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama Puuenergian tuotannon
paikallistaloudelliset vaikutukset (2001-2005) -hanke.
Tutkijat: Yrjö Haila (Prof.), projektin johtaja,Maria Åkerman, HL, Taru Peltola, HL, Leena Leskinen, MMM
In the western cultural tradition, nature and culture are usually
presented as a dualistic pair of mutual opposites; this has been the
dominant view in the modern era since the Enlightenment. After the
"environmental awakening" of the 1960s and 1970s, the
interconnectedness of human culture and the rest of nature got new
emphasis and the old dualistic view of separation was challenged in
social thinking. On the other hand, paradoxically, the dualism got new
support in the environmentalist discourse both on a general
philosophical level and in various specific forms.
Our aim is to challenge the dualism through critical deconstruction,
and to develop concrete alternatives. Our project combines together
theoretical and conceptual work on the one hand, and empirical work on
the other hand. The project comprises five interconnected subprojects,
focused on (i) the common history of nature and culture (VL), (ii)
symbolic capital and hegemony in environmental conflicts (VH), (iii)
the position of local residents in defining environmental problems
(KP), (iv) ecosocial dynamics (YH), and (v) civic participation and the
politics of planning (JH).
The commonality of the subprojects is based on the following shared
assumptions: (1) The understanding of the culture-nature relationship
requires a historical perspective. (2) The nature-culture dualism has
to be addressed in different forms; a particularly important aspect is
- using Max Weber's terms - the relationship of "instrumental
rationality" (i. e., practical and technically efficient
problem-solving) and "substantive rationality" (i. e., consciousness of
nature as internal to human culture). (3) Ultimately, the human
relationship with nature is anchored in human, societal praxis, in all
of its manifestations from scientific and political practices to
everyday life.
The project belongs to the directed call "Spaces of Nauture and Culture"
Researchers: Yrjö Haila, Jouni Häkli, Ville Haukkala, Ville Lähde, Kaisa Pennanen
Research period: 1. 6. 2001 - 31. 12. 2004
Funded by: The Academy of Finland
Our aim in this research project is to analyze social and economic
bottlenecks of wood fuel use and to find possibilities to remove them.
Our hypothesis is that the bottlenecks arise from the social practices
that are needed to maintain the energy production system at the local
level. Based on our previous work, we have identified three key areas
of practices. These are: 1) the creation of markets for wood fuel on
local, regional and national levels (the actions taken to ensure the
delivery and production of suitable fuel); 2) the accommodation of
forest management practices to support wood fuel production (planning
the use of forest resources); and 3) the institutional conditions of
technological choices in local energy production (investments in energy
production and management).
Our research begins with an extensive description of the field of
action. We will make an inventory of development projects promoting the
use of wood fuel in Finland. Regional forestry centers and some
regional development organisations have several projects on wood fuel
all over Finland. Our aim is to evaluate the effects of these projects.
The inventory will help us to choose appropriate case studies for
further analysis. The secondary phase of our research comprises two
focused case studies and one comparative analysis.
The results of the project can be used in refining standards for
evaluating the socio-economic sustainability of wood fuel use compared
with other energy production alternatives on the local scale, in
particular. The results from the subproject 1) can be applied in
regional planning processes and development projects concerning local
economic development. The results from the subproject 2) help to extend
forest planning practices so that the requirements of wood fuel demand
can be fulfilled. The results from the subproject 3) can be used in
evaluation of efficiency of energy policy tools.
Researchers: Maria Åkerman, Leena Leskinen, Taru Peltola,Kaisa Kosonen, Yrjö Haila
In cooperation with: Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusasema; Oulun seudun ammattikorkeakoulu, luonnonvara-alan yksikkö
Funding period: 1. 4. 2001 - 31. 12. 2004
Funded by: The Academy of Finland The project belongs to the research programme "Sustainable Use of Natural Resources"
Hankkeen tarkoituksena on tutkia kansalaistoiminnan ja
kansalaisosallistumisen roolia ja mahdollisuuksia paikallisen
ympäristöpolitiikan ongelmien määrittelyssä, tavoitteiden asettelussa
ja ympäristöpolitiikan toteutumisessa. Hankkeen lähtökohtana on oletus
kansalaistoiminnan roolin uudelleenmäärittymisestä tilanteessa, jossa
ympäristökysymykset on sisällytetty laajalti poliittisen järjestelmän,
viranomaisten ja instituutioiden toimenkuvaan. Toisena lähtökohtana
voidaan pitää havaintoa "osallistumisen" viimeaikaisesta korostumisesta
virallisen ympäristöpolitiikan, kaupunkisuunnittelun ja lainsäädännön
osana.
Kysymystä kansalaistoiminnan roolista lähestytään tutkimuksessa
yhtäältä kansalaistoiminnan sosiaalisten verkostojen, toisaalta
paikallisen hallinnan kokonaisuuden näkökulmasta. Kansalaistoiminnan
näkökulmasta keskeisiä ovat kysymykset siitä, miten ympäristökysymykset
muotoutuvat ihmisten elämismaailman sosiaalisissa verkostoissa ja se,
miten nämä ympäristönäkemykset välittyvät paikallisen päätöksenteon
osaksi. Paikallisen hallinnan näkökulmasta keskeiseksi kysymykseksi
muodostuu se, millaisen roolin kuntalaisten osallistuminen saa
paikallisen ympäristöpolitiikan kentässä - erityisesti suhteessa
vakiintuneeseen poliittiseen järjestelmään ja kunnallishallintoon.
Nähdäksemme on tarpeellista kysyä, välittyvätkö paikalliset ympäristöön
liittyvät arvot ja käytännöt kunnallishallintoon, tuleeko niistä
kommunikaation kautta osa kunnallishallinnon "instrumentaalista
rationaalisuutta" - ja mikäli näin on, miten tämä tapahtuu. Yhtä lailla
kiinnostavaa on se, miten kunnallishallinnossa vallitsevat
ympäristökäsitykset sekä näihin liittyvät normit kohtaavat
elämismaailman. Haemme leikkauspisteitä ja kosketuskohtia (tai
törmäyskohtia) universalisoivan "yleisen ympäristön" ja
partikulaaristen, paikallisten ja moninaisten ympäristökäsitysten
välillä. Ympäristöpolitiikan kentällä ihmisten ja ryhmien väliset
suhteet kytkeytyvät ympäristökysymykseen, koska ne määrittävät sitä
miten luonnosta ja ympäristöstä on mahdollista puhua ja osittain sitä
minkälainen toiminta ympäristössä ymmärretään mielekkääksi.
Tutkijat: Markus Laine, Lasse Peltonen, Yrjö Haila
Kesto: 1. 1. 2000 - 31. 12. 2002
Rahoittaja: Suomen Akatemia
