Laitokselta valmistuneet työllistyvät tyypillisimmin julkiselle sektorille, mutta myös yrityksiin, järjestöihin ja yhdistyksiin.
Tyypillisiä työnantajia ovat:
Ajantasaiset tiedot laitokselta valmistuneiden sijoittumisesta eri sektoreille ja eri työtehtäviin löytyvät Ura- ja rekrytointipalveluiden vuosittaisista sijoittumisseurannoista.
Suunnittelu- ja kehitystehtävät
Enemmistö laitokselta valmistuneista on päätynyt erilaisiin suunnittelu- ja kehitystehtäviin. Yksi ohjaava syy lienee opintojen käytännönläheisyys ja suunnittelukäytäntöihin perehdyttävyys sekä eritoten 'kentälle' enemmän tai vähemmän konkreettisesti vievät harjoitustyöt, joita tehdään opintojen alusta saakka. Lisäksi tapaustutkimukset opinnäytteissä ovat laitoksella suosittuja. Eritoten aluetieteen ja aluekehitystyön välinen yhteys on ollut tiivis tieteenalan ja oppiaineen syntyhistoriasta lähtien.
Suunnittelu- ja kehitystehtävissä työnantajat ovat sekä julkiselta että yksityiseltä että sektorilta. Liiketoiminnallinen ja tulosohjauksellinen toimintamalli on arkipäivää yhä useammissa julkisoikeudellisissakin suunnittelu- ja kehitysorganisaatioissa ja erityyppiset organisaatiot toimivat usein verkostomaisesti yhdessä.
Koulutus- ja konsulttitehtävät
Jo laitoksen perusopetus antaa jonkin verran valmiuksia koulutus- ja konsulttitehtäviin, lähinnä esiintymis- ja asioiden esittämistaidon kehittymisen muodossa. Seminaarimuotoinen työskentely on tässä mielessä erityisen hedelmällistä. Yliopiston sisällä on myös joukko oppiaineita, joita tulevan kouluttajan tai konsultin kannattaa opiskella sivuaineena.
Johtotehtävät
Moni laitokselta valmistunut päätyy johtotehtäviin eritoten julkiselle sektorille. Tyypillisintä tämä on kunnallispolitiikasta valmistuneille. Esimerkiksi suurin osa Suomen kunnanjohtajista on opiskellut kunnallistieteitä Tampereella.
Talouselämän asiantuntijatehtävät
Hallintotieteellisestä perustasta huolimatta monet laitokselta valmistuneet toimivat kaupallisella alalla ja yritysmaailmassa. Ennen kaikkea heitä on elinkeinoelämän, vakuutusalan sekä yritysten ympäristöasioiden asiantuntijatehtävissä. Ensimmäinen työ saattaa olla määräaikaisessa avustavassa projektitehtävässä josta myöhemmin avautuu mahdollisuuksia johtotehtäviin
Tutkimustehtävät
Käytännössä tutkijan ura avautuu useimmille jatko-opintojen aloittamisen myötä. Tällöin työpaikka saattaa aueta korkeakouluyksikössä, tutkijan tai assistentin virassa, jossakin tutkijakoulussa tai jonkin projektin tutkijana, tai sitten jatko-opiskelija hakee joko henkilökohtaisesti tai projektin ohessa itselle määräajaksi apurahoja. Jatko-opinnot ovat tutkijan ammattikoulutus. Tutkijat työllistyvät yliopistojen lisäksi muihin tutkimuslaitoksiin sekä julkisen sektorin tai yritysten tutkijantehtäviin. Silti edes jatkotutkinnon suorittaneiden enemmistö ei toimi varsinaisessa tutkijan ammatissa, vaan esimerkiksi asiantuntijatehtävissä.
Vaikka opintoihin liittyy niin paljon tutkimuksen tekemiseen ohjaavia kursseja, ideana ei ole kouluttaa kaikista ammattitutkijoita. Paitsi että korkeakoulutuksen tavoitteena on antaa periaatteellinen valmius ja mahdollisuus jatko-opintoihin, tutkimuspainotteisuus kehittää myös analyyttista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä, joka on keskeinen työkalu kaikessa korkeakoulutusta vaativassa työssä.
